The Good Television : Factual Programmes, Quality and Subjective Experience

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6317-2
Title: The Good Television : Factual Programmes, Quality and Subjective Experience
Author: Mykkänen, Marjaana
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Media and Communication Studies
Doctoral Programme in Social Sciences
Publisher: The Faculty of Social Sciences
Date: 2020-11-13
Belongs to series: Publications of the Faculty of Social Sciences 174 (2020) Media and Communication Studies - URN:ISSN:2343-273X
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6317-2
http://hdl.handle.net/10138/321033
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This doctoral dissertation starts from the premise that the presence of and exposure to factual programming can have an indispensable effect on societies and individuals. The focus of the study is in the quality of and viewers’ engagement with small audience factual television programmes and programming in Finland. This dissertation explores the seemingly self-evident, quiet, uneventful television viewing, which, when examined more closely, is actually a multifaceted and rich part of factual audiences’ lives. It examines how factual programmes are experienced and connected with on an individual level and how both pleasure and public knowledge via public connection can be obtained. The vast empirical data stretches over two decades and is comprised of a large national media diary collection from 2001, a set of focus group discussions from 2006¬–2007 and social media comment samples from 2015, 2018 and 2019. The ontological focus is on the individual, private and cognitive aspects of the experiences of watching television. In this study, media ethnography and phenomenological-hermeneutic theory form a mindset for exploring and understanding the types of experiences the observed members of audiences have with factual television. When dealing with knowledge obtained through experience, the goal is not to generalise but to understand. The author of this study has pursued an understanding of audience needs and complacency from the professional position of a producer creating and transmitting media products to viewers. The study operates with the concepts of public connection, pleasure, quality, cultural property and cultivation. The analysis found that, although media penetrates all aspects of contemporary life and its use is often casual and mundane, much factual viewing can be conscious and attentive as well as selective and critical. The participants are aware and possessive of their media usage and its place in their lives. Factual viewing can be solitary, and audiences may value certain contents or genres more than those they pass more time with, since the reward for the time spent with the valued programmes can be worth more than the greater amounts of time spent with less appreciated but more popular programmes. The craving for content – for something to think about – often equals a craving for meaning and sense of coherence. An anticipated factual program can provide quality time and can be the highlight of the week. Being enlightened can also mean being delighted. Even if the media environments are dominated by change, factual reception is characterised by constancy. The findings from temporally and demographically varied datasets suggest that audiences’ core needs, expectations and engagement motives do not seem to have altered over the period examined. In search for a gratifying cultural or factual programme experience, viewers have turned to public service media where available. In Finland, Yleisradio (YLE) has been almost solely responsible for the factual supply and repertoire on television. The changes in legislation, the changes in research practices and approaches and the changes in strategic goals have resulted in significant changes in the amount and content of factual programming on YLE platforms. The volume and diversity of domestic factual production and programming have fallen significantly, and some genres have disappeared altogether. To ensure that the communication and cultural rights of all viewers are met with worthwhile choices and generic diversity, this study proposes a systematic and perpetual public consultation which offers audiences and stakeholders a layout for a television strategy and detailed program plans, including well founded factual program policies.Kolme neljäsosaa television katselusta Suomessa kohdistuu pienten yleisöjen ohjelmiin.Verkkokatselussakin vain pieni osa ohjelmistoja nousee käyttäjätilastojen kärkeen, javaltaosa jää näkymättömiin. Suosituimmat ohjelmat saavat huomiota, niitä arvioidaan,tutkitaan ja niistä keskustellaan. Pienten yleisöjen ohjelmista tiedetään vähemmän. Suuriosa asiaohjelmistosta kuuluu pienten joukkoon. Yleisön koko ei kuitenkaan määrittele ohjelman merkitystä katsojalle. Tämä tutkimus selvittää millaisia odotuksia katsojilla asiaohjelmiston suhteen on ja miten he arvottavat katsomiskokemuksiaan. Tutkimuksessa selvitetään tavanomaiselta, tapahtumattomalta jahiljaiselta vaikuttavaa katselua, joka lähemmin tarkasteltuna näyttäytyy monimuotoisena ja rikkaana osana yleisöjen arkea; millä tavoin asiaohjelmat kohdataan, miten niiden kautta saadaan yhteys maailmaan ja yhteiskuntaan sekä millaista iloa ja hyvinvointia yhteys voi yksilölle tuottaa. Tutkimusaineistot ulottuvat kahdelle vuosikymmenelle ja tutkimus osoittaa, että vaikkamediamaisemaa hallitsee muutos, niin asiaohjelmien katselun luonnetta määritteleepysyvyys. Tietoisesti valittujen asiaohjelmien katselu on usein aktiivista ja keskittynyttä.Katsojat voivat arvostaa joidenkin ohjelmien ja ohjelmatyyppien kanssa viettämäänsä aikaaenemmän kuin suositumpien ohjelmien kanssa pidempään viettämäänsä aikaa. Jos suurten populaariohjelmien katselusta haetaan yhteistä ja jaettua kokemusta, niin asiaohjelmakatselusta haetaan pikemmin yhteyttä ja yhteenkuuluvuutta ohjelman sisällön tai sen edustamien asioiden kanssa. Asiaohjelmien katselua tapahtuu myös yksin ja se on usein myös yksityistä jaetun yhteisen kokemuksen sijaan. Laadukkaaksi koettu ohjelma viihdyttää. Odotettu ja tärkeä asiaohjelma voi olla laatuaikaa ja viikon kohokohta. Sen tuottama sivistymisen ja laadun kokemus voi tuoda aitoa iloa ja mielihyvää. Sisällön kaipuu ja tarve ajatella tarkoittaa joissakin tilanteissa myösmerkityksen ja eheyden kaipuuta. Monet tämän tutkimuksen osallistujat ovat taitavia katsojia, he tunnistavat lajityypit ja kerronnan keinot sekä tekijöiden asenteen ja osaamisen. Kokemuksen tutkimuksessa ei tavoitella yleistettävyyttä, vaan ymmärrystä. Ajallisesti javäestörakenteeltaan monimuotoisista aineistoista voi päätellä, että yleisöjen perustarpeet, odotukset ja kanssakäymisen motiivit eivät näytä juuri muuttuneen tarkastelujakson aikana.Asiaohjelmien saatavuudella ja tarjonnalla voi olla yhteiskunnalle ja yksilölle vaikutuksia, joita muunlainen ohjelmisto ei samalla tavalla voi tuottaa. Julkisen palvelun mediatalot ovat olleet luotettu kohde, kun katsoja tai verkkopalvelunkäyttäjä hakee kulttuuri- ja asiaohjelmakokemuksia. Suomessa Yleisradio on ollut lähes yksin vastuussa niiden tarjonnasta ja valikoimasta TV-kanavilla ja verkossa. Muutokset lainsäädännössä, tutkimuskäytännöissä ja -lähestymistavoissa sekä kehityskulut strategisissa linjauksissa ovat johtaneet merkittäviin muutoksiin asiaohjelmien tarjonnanmäärissä ja sisällöissä. Kotimaisen tuotannon ja tarjonnan volyymi ja valikoiman monimuotoisuus ovat kaventuneet, ja joitakin ohjelmatyyppejä on kokonaan kadonnut tutkimuskauden aikana. Moninaisuus on yksi laadun keskeisiä mittareita, ja julkisen palvelun arvo yhteiskunnallemääräytyy pitkälti siitä, miten se toteuttaa tehtäväänsä. Sen varmistamiseksi, että kaikkienyleisöjen ja väestöryhmien viestinnällisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin vastattaisiinmonipuolisella ja laadukkaalla tarjonnalla, tämä tutkimus ehdottaa systemaattista jasäännöllistä avointa julkista konsultaatiota, jossa asianosaiset, yleisöt ja tutkijat voivat ottaa kantaa Ylen televisio- ja verkkostrategiaan ja ohjelmistosuunnitelmiin, mukaan lukien hyvin perusteltuun asiaohjelmapolitiikkaan.
Subject: viestintä
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
mykkänen_marjaana_dissertation_2020.pdf 7.714Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record