Sleeping problems during pregnancy, parental perinatal depressive symptoms and children’s emotional problems : Findings from the Child-Sleep and FinnBrain birth cohorts

Show simple item record

dc.contributor.author Pietikäinen, Johanna
dc.date.accessioned 2020-11-05T15:40:07Z
dc.date.available 2020-11-17
dc.date.available 2020-11-05T15:40:07Z
dc.date.issued 2020-11-27
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-6785-9
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/321142
dc.description.abstract Background and Objective: Depression affects up to 10–15% of women during pregnancy and the first postnatal year. Insomnia during pregnancy is a risk factor for postnatal depression, but it is unclear which insomnia symptoms and at which stage of pregnancy we should screen for preventive purposes. While maternal perinatal depression and its consequences for children’s emotional development have received attention, the longitudinal pattern of both maternal and paternal depressive symptoms and the father’s contribution to the risk of emotional symptoms in the offspring is less clear. The aims of this doctoral study were to investigate a) how risk factors, including prenatal sleep, associate with postnatal depressive symptoms (PDS), b) how the accumulation of such risk factors increases the risk of PDS, c) the longitudinal pattern of maternal and paternal depressive symptoms from pregnancy until two years postnatally, and d) how persistent depressive symptoms associate with children’s emotional problems at the ages of 2 and 5 years Materials and methods: This thesis consists of four individual studies from two Finnish birth cohorts. Studies I, III and IV were based on the CHILD-SLEEP birth cohort (n = 1667 mothers, n = 1598 fathers in late pregnancy and n = 949 children at the age of 2 years) and Study II on the FinnBrain birth cohort (n = 3808 mothers in early pregnancy). In Studies I and II, logistic regression analysis was performed, with a higher level of depressive symptoms (CES-D ≥10 (CS) or EPDS ≥11 (FB)) as the dependent variable and various insomnia symptoms as independent variables. In addition, in Study II, odd ratios were calculated for various PDS risk factor combinations and heat maps were constructed to visualize the accumulation of the PDS risk. In Study III, latent trajectory analyses were performed to examine the longitudinal pattern of maternal and paternal depressive symptoms. In Study IV, associations of maternal and paternal depressive symptom trajectories with children’s emotional problems at the ages of 2 and 5 years were examined with a general linear model. Results: In Studies I and II, we found associations between several insomnia symptoms in late pregnancy and PDS after adjusting for background variables and prenatal depressive symptoms: poor general sleep quality, short sleep of ≤7 h and long sleep latency of >20 min. In addition, in the cumulative models of Study II, we found that long sleep latency (≥20 min) in early pregnancy, decreased functioning in middle pregnancy, and insufficient sleep time during late pregnancy associated with PDS. The accumulation of several risk factors such as a history of depression, anxiety and multiparity substantially increased the risk of PDS, and the best model comprising background variables as well as measurements from early, middle and late pregnancy was able to predict 21.2% of PDS (Nagelkerke 0.21). In Study III, three stable depressive symptom trajectories were found for both mothers and fathers: stable low (n = 1053, 63.1% mothers, n = 1201, 74.9% fathers), stable intermediate (n = 470, 28.1% mothers, n = 362, 22.6% fathers) and stable high (n = 147, 8.8% mothers, n = 41, 2.6% fathers). Depression in one parent also associated with increased depressive symptoms in the spouse (χ2 = 104.6, p < 0.001). In Study IV, we constructed combined parental depressive symptom trajectories and found a group with a higher level of persistent maternal depressive symptoms or depressive symptoms in both parents to associate with an increased risk of children’s emotional problems, whereas paternal depressive symptoms did not increase this risk for children if the mother was non-depressive. A higher level of maternal depressive symptoms was associated with a higher level of children’s emotional problems in a dose-dependent manner at the ages of both 2 and 5 years, whereas no such pattern was found in relation to a higher level of paternal depressive symptoms. Importantly, persistent subclinical maternal depressive symptoms increased the risk of externalizing and internalizing problems among both 2- and 5-year-olds. Conclusions: Long sleep latency in early pregnancy and several insomnia symptoms in late pregnancy might be vulnerability markers for an increased risk of PDS and thus potential screening items in order to better detect women at increased risk of PDS. The accumulation of risk factors in PDS should be taken into account when deciding when preventive interventions are necessary, and this study is the first to use heat maps to visualize such an accumulation. Maternal depressive symptoms should preferably be detected during pregnancy and treated with low threshold counselling and psychotherapeutic interventions as the first-line treatment. The screening of both parents is recommendable if one of them presents with depressive symptoms during the perinatal period. Individual, group and couple therapeutic interventions should be developed in the public sector in order to respond to the growing need for non-pharmacological treatments for perinatal mental health disorders. en
dc.description.abstract Tausta ja tavoitteet: Raskausaikana ja synnytyksen jälkeisenä vuotena noin 10-15 % naisista sairastuu masennukseen. Raskausaikainen unettomuus on synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijä, mutta ei tiedetä mitä unettomuusoireita ja missä raskauden vaiheissa tulisi seuloa, jotta masennusta voitaisiin ennaltaehkäistä. Vaikka lasten tunne-elämänoireiden yhteydestä äidin masennusoireisiin on kertynyt tutkimustietoa, molempien vanhempien masennuksen kulku sekä isän osuus lapsen tunne-elämän oireiden syntymisessä on epäselvä. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteina oli tutkia, a) kuinka riskitekijät, raskausaikainen unettomuus mukaan luettuna, liittyvät synnytyksen jälkeisiin masennusoireisiin, b) miten kyseisten riskitekijöiden kasaantuminen lisää synnytyksenjälkeisten masennusoireiden riskiä, c) äitien ja isien masennusoireiden pitkittäistä kulkua loppuraskaudesta lapsen toiseen elinvuoteen asti, sekä d) kuinka vanhempien pitkäkestoiset masennusoireet liittyvät kaksi- ja viisivuotiaiden lasten tunne-elämän ongelmiin. Aineisto ja menetelmät: Tämä väitöskirja koostuu neljästä osatyöstä, joiden aineisto perustuu kahteen suureen suomalaiseen syntymäkohorttiin. Osatyöt I, III ja IV perustuvat CHILD-SLEEP (CS) syntymäkohorttiin (n = 1667 äitiä, n = 1598 isää loppuraskaudessa ja n = 949 lasta kahden vuoden iässä) ja osatyö II FinnBrain (FB) -kohorttiin (n = 3808 äitiä alkuraskaudessa). Tulokset: Osatöissä I ja II löydettiin yhteys synnytyksen jälkeisten masennusoireiden ja useiden loppuraskauden unettomuusoireiden välille: huono unenlaatu, suhteellisen lyhyt uni ≤7h ja unensaantivaikeus >20 minuuttia ennustivat synnytyksen jälkeisiä masennusoireita. Analyysit oli mukautettu taustatekijöillä ja raskausaikaisella masennuksella. Riskitekijöiden kuten masennushistorian, ahdistuneisuuden ja monisynnyttäjyyden, kumuloituminen kasvattivat synnytyksen jälkeisten masennusoireiden riskiä huomattavasti. Paras ennustemalli, joka sisälsi taustamuuttujat sekä mittaustulokset alku-, keski- ja loppuraskaudesta, pystyi ennustamaan 21.2% (Nagelkerke 0.21) synnytyksen jälkeisistä masennusoiresta. Osatyössä III havaitsimme, että molempien vanhempien kohdalla loppuraskauden masennusoireilu jatkui varsin tasaisesti vielä kaksi vuotta lapsen syntymän jälkeen. Masennusoireet toisella vanhemmalla yhdistyivät puolison masennusoireisiin. Osatyössä IV havaitsimme äitien lievienkin pitkäkestoisten masennusoireiden sekä molempien vanhempien masennusoireiden nostavan riskiä kaksi- ja viisivuotiaiden lasten tunne-elämän oireille. Isän masennusoireet eivät lisänneet lasten tunne-elämän oireiden riskiä, jos äiti oli masennusoireeton. Äitien masennusoireiden lisääntyessä lasten tunne-elämän oireet lisääntyivät annosriippuvaisella tavalla sekä kaksi- että viisivuotiailla lapsilla, kun taas isien masennusoireet eivät lisänneet lapsen oireita vastaavalla tavalla. Tärkeä löydös oli, että äitien subkliiniset masennusoireet lisäsivät lasten riskiä internalisoiviin ja eksternalisoiviin ongelmiin sekä kahden että viiden vuoden iässä. Loppupäätelmät: Unensaantivaikeus alkuraskaudessa sekä useat unettomuusoireet loppuraskaudessa voivat olla haavoittuvuusmerkkejä riskille sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja siten potentiaalisia seulontakohteita kyseisten äitien paremmalle tunnistamiselle. Riskitekijöiden kasaantumisen merkitys pitäisi ottaa huomioon päätettäessä ennaltaehkäisevien toimien tarpeellisuudesta. Tämä tutkimus käytti ensimmäistä kertaa ns. lämpökarttoja visualisoimaan synnytyksen jälkeisen masennuksen riskin kasaantumista. Äitien masennusoireet pitäisi havaita mieluiten jo raskausaikana ja hoitaa matalalla kynnyksellä, psykoterapeuttiset hoitomuodot etulinjassa. Molempien vanhempien seulonta masennusoireiden suhteen on suositeltavaa, jos toisella vanhemmista havaitaan masennusoireita. Julkiselle sektorille tulisi kehittää yksilö-, pari- ja ryhmäterapeuttisia hoitomuotoja, jotta raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyshäiriöiden lääkkeettömien hoitomuotojen lisääntyneeseen tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan. fi
dc.format.mimetype application/pdf
dc.language.iso eng
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-6784-2
dc.relation.isformatof Helsinki: 2020, Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. 2342-3161
dc.relation.ispartof Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis
dc.relation.ispartof URN:ISSN:2342-317X
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject psykiatria
dc.title Sleeping problems during pregnancy, parental perinatal depressive symptoms and children’s emotional problems : Findings from the Child-Sleep and FinnBrain birth cohorts en
dc.title.alternative Raskausaikainen unettomuus, vanhempien perinataaliajan masennusoireet ja lapsen tunne-elämän ongelmat fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Artikkeliväitöskirja fi
dc.type.ontasot Artikelavhandling sv
dc.ths Paavonen, Juulia
dc.ths Paunio, Tiina
dc.opn Puura, Kaija
dc.type.dcmitype Text
dc.contributor.organization University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Psychiatry en
dc.contributor.organization Doctoral Program in Clinical Research en
dc.contributor.organization Finnish Institute for Health and Welfare, Department of Public Health Solutions en
dc.contributor.organization Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.organization Kliininen tohtoriohjelma fi
dc.contributor.organization Helsingfors universitet, medicinska fakulteten sv
dc.contributor.organization Doktorandprogrammet i klinisk forskning sv
dc.type.publication doctoralThesis

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
pietikäinen_johanna_dissertation_2020.pdf 2.924Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record