Georges Houdard ja Ilmari Krohn, kaksi yliopistomusiikkitieteen tienraivaajaa : Ystävyyttä symbolisten rajojen ja oppiriitojen yli, 1900–1912

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/321158

Citation

Tyrväinen , H K 2020 , Georges Houdard ja Ilmari Krohn, kaksi yliopistomusiikkitieteen tienraivaajaa : Ystävyyttä symbolisten rajojen ja oppiriitojen yli, 1900–1912 . julkaisussa M Mantere , J Hannikainen & A Krohn (toim) , Ilmari Krohn : Tutkija, säveltäjä, kosmopoliitti . DocMus Research Publications , Nro 15 , Sibelius Academy , Helsinki , Sivut 249–283 .

Title: Georges Houdard ja Ilmari Krohn, kaksi yliopistomusiikkitieteen tienraivaajaa : Ystävyyttä symbolisten rajojen ja oppiriitojen yli, 1900–1912
Author: Tyrväinen, Helena Kristina
Editor: Mantere, Markus; Hannikainen, Jorma; Krohn, Anna
Contributor: Helsingin yliopisto, Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osasto
Publisher: Sibelius Academy
Date: 2020-11-02
Language: fin
Number of pages: 35
Belongs to series: Ilmari Krohn Tutkija, säveltäjä, kosmopoliitti
Belongs to series: DocMus Research Publications
ISBN: 978-952-329-144-7
978-952-329-145-4
URI: http://hdl.handle.net/10138/321158
Abstract: Kasvava nationalistinen kilpailu alkoi musiikkitieteen institutionaalistumisen varhaisessa vaiheessa pystyttää rajoja kansainvälisen “näkymättömän kollegion” (Christoph Charle) sisälle. Tämä kehitys voi johtaa musiikkitieteilijöitä vaikeisiin lojaalisuusasetelmiin. Selvitän artikkelissani, millaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet saattoivat tällaisissa olosuhteissa yhdistää eurooppalaisia musiikkitieteilijöitä yli kansallisuus- ja kirkkokuntien rajojen. Esimerkkitapaukseni koskee kahden yliopistomusiikkitieteen pioneerin, suomalaisen Ilmari Krohnin (1867–1960) ja ranskalaisen Georges Houdardin (1860–1913) sydämellistä vuorovaikutusta, joka alkoi ensimmäisen musiikin historian kongressin yhteydessä Pariisissa kesällä 1900 ja jatkui aina viimeksi mainitun kuolemaan 1913. Houdardin osa oli hyvin erilainen kuin monipuolisen Krohnin, joka saavutti nopeasti kansainvälistä mainetta ja sai musiikkitieteelliselle panokselleen samalla kansallista tunnustusta. Houdard oli auktoriteetti gregorianiikan tutkimuksen alalla ja benediktiinimunkkien Solesmesissa harjoittaman tutkimuksen kriitikko. Hän aloitti keväällä 1902 opetuksen Sorbonnessa professeur libren nimikkeellä. Hänen tutkimuksensa johtivat hänet ankariin ristiriitoihin tutkimusalan muiden edustajien kanssa, ja hän sai osakseen kiihkeitä hyökkäyksiä eräiden kansallisen ja kirkollisen näyttämön merkkihenkilöiden taholta. Osoitan Houdardin Krohnille kirjoittamien 16 säilyneen kirjeen nojalla, että yhteinen kristillinen maailmankatsomus, kiinnostus musiikillisten ilmiöiden historialliseen taustaan sekä molempien osapuolten tutkimustyön ohella harjoittama säveltäjän työ loivat kahden eri kansa- ja uskontokuntaa edustavan tieteenharjoittajan ajatustenvaihdolle lujan ja lämminhenkisen perustan. Houdard lähetti Krohnille tietoja Sorbonnessa vuosina 1902–1908 pitämistään luennoista. Kirjeissä nimet Combarieu, Laloy, Dechevrens, Dom Mocquereau, Giulio Bas ja paavi Pie X esiintyvät kielteisessä ja nimet Fleischer, Gaisser ja Schmidt myönteisessä valossa; ilmenee, miten raskaana ranskalainen koki yksinäisen tieteellisen asemansa kotimaassaan.
Subject: 6131 Teatteri, tanssi, musiikki, muut esittävät taiteet
Tieteenhistoria
musiikkitieteen historia
kansainväliset suhteet
verkottuminen
Suomi – Ranska
institutionaalistuminen
ammatillistuminen
ylirajaisuus
kulttuuripääkaupungit
Pariisi musiikkikeskuksena
Helsingin yliopisto
Sorbonne
Ilmari Krohn
Georges Houdard
Rights:


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
TYRV_INEN_GEORGES_HOUDARD_JA_ILMARI_KROHN.pdf 387.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record