Suomalaisen vesiviljelyn taloudellinen kehitys vuosina 2010–2017

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen osasto fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management en
dc.contributor Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Avdelningen för ekonomi sv
dc.contributor.author Sandström, Michael
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202011114417
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/321290
dc.description.abstract Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yleisellä tasolla koko suomalaisen vesiviljelyn kannattavuuden sekä tuottavuuden kehitystä vuosien 2010 ja 2017 välillä. Tutkimusaineisto kattoi suomalaisista vesiviljely-yrityksistä yli puolet. Tutkimusaineistona oli alalla toimivien yritysten aggregoidut tilinpäätöstiedot, joiden perusteella laskennat suoritettiin. Kirjolohen kasvatus on vuosien ajan ollut merkittävin osa suomalaista vesiviljelyä kattaen noin 90 prosenttia tuotetuista kilomääristä. Vaikkakin kirjolohen osuus kokonaistuotannon arvosta on vaihdellut vuosien välillä johtuen kirjolohen tuottajahinnan muutoksista, koko ala on riippuvainen kirjolohen kysynnästä Suomessa. Norjalaisen tuontilohen ollessa suurin kilpailija kotimaiselle kirjolohelle, se on herkkä tuontilohen kilohinnan muutoksille, mihin vaikuttavat suuresti koko maailman lohikalojen kysynnän ja tarjonnan suhteiden vaihtelut. Paineen kotimaisen kirjolohen hintaan niin kuluttajille kuin sen tuottajille selittää tuontikalan hallitseva 80 prosentin osuus Suomen koko kalamarkkinoista. Suomen vesiviljelyn kokonaistuotanto oli vuosien 2010 ja 2017 välillä kasvussa, vaikkakin kasvu on ollut melko maltillista. Vuonna 2017 kokonaistuotanto oli 14,6 miljoonaa kiloa, josta kirjolohen osuus oli noin 13,6 miljoonaa kiloa. Tarkastelujakson aikana suomalaisten vesiviljely-yritysten aggregoitu käyttökateprosentti pysyi positiivisena. Vuosikymmenen alun kannattavan liiketoiminnan jälkeen vuonna 2012 alkoi neljä vuotta kestänyt koko alaan vaikuttanut kannattavuuden heikkeneminen. Vuosina 2012 – 2015 suomalaisten vesiviljely-yritysten nettotulokset painuivat selvästi negatiivisiksi, kunnes vuonna 2016 kannattavuus parani merkittävästi. Pääsyy tähän oli kirjolohen tuottajahinnan nousu. Vuosien 2016 ja 2017 kannattavuuden parantuminen johtui Chilen lohentuotannon haasteista, joka pienensi maailmanlaajuisesti lohikalojen tarjontaa. Myös kokonaistuotanto on kasvanut hillitysti, mutta kirjolohen tuottajahinnan muutokset ovat yksinään määrittäneet koko alan kannattavuuden muutokset vuodesta toiseen. Tämän tutkimuksen mukaan suomalaisen vesiviljelyn kokonaistuottavuus on pysynyt lähes muuttumattomana tarkastelujakson aikana, vaikka vuosittaisia vaihteluita esiintyi. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject vesiviljely
dc.subject kirjolohi
dc.subject kannattavuus
dc.subject tuottavuus
dc.title Suomalaisen vesiviljelyn taloudellinen kehitys vuosina 2010–2017 fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Maatalousekonomia fi
dc.subject.discipline Agricultural Economics en
dc.subject.discipline Lantbruksekonomi sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202011114417

Files in this item

Files Size Format View
Sandstrom_Michael_maisterintutkielma_2020.pdf 747.0Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record