Perceptions of Finnish adolescents on ecologically sustainable food consumption

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry en
dc.contributor Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten sv
dc.contributor.author Malila, Roosa-Maaria
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202011114430
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/321294
dc.description.abstract Ruokajärjestelmä ei ole kestävällä tasolla. Tämän hetkiset tavat tuottaa ja kuluttaa ruokaa vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutokseen sekä biodiversiteetin köyhtymiseen. Jotta olisi mahdollista ruokkia kasvava ihmispopulaatio ja taata elinkelpoiset olot maapallolla tulevaisuudessa, meidän täytyy pyrkiä muuttamaan ruokajärjestelmämme kestävämmäksi. Tässä tutkimuksessa lähtökohta on siinä, miten muutos kohti ekologista kestävyyttä voidaan tehdä kuluttajien kulutustapoja muuttamalla. Lähtökohtana tässä yksilötasolta lähtevässä muutoksessa ovat nuoret, sillä he ovat myös tulevaisuuden kuluttajia ja vasta kehittämässä omia itsenäisiä kulutustapojaan ruoan suhteen. Lisäksi aiheen tiimoilta on hyvin vähän tuoretta tutkimustietoa. Tutkimuksen tavoite on vastata kolmeen tutkimuskysymykseen. Ensimmäiseksi, ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita ekologisesta ruoankulutuksesta? Toiseksi, miten he käsittävät ekologisesti kestävän ruoankulutuksen? Kolmanneksi, miten he muuttaisivat ruoankulutustottumuksiaan ekologisesti kestävämmiksi? Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin laadullisin metodein. Data tutkimukselle kerättiin kahdeksasta fokusryhmähaastattelusta, jossa osallistujina oli 16-25-vuotiaita suomalaisia nuoria. Lopuksi data analysoitiin diskurssianalyysilla. Tutkimuksen teoreettisen tausta oli kestävässä siirtymäteoriassa, täten tuloksia mallinnettiin viiden O:n viitekehyksellä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tämä otos suomalaisista nuorista oli kiinnostunut ekologisesti kestävästä ruoankulutuksesta. Lisäksi he uskoivat yksilön kykyyn vaikuttaa omilla kulutustavoillaan. Ekologinen ruoankulutus merkitsi nuorille erityisesti lihan kulutuksen sekä muiden eläinperäisten tuotteiden vähentämistä. Nuoret mainitsivat myös lähiruoan ja luomutuotteiden tärkeyden. Lisäksi esiin nousi myös ruokahävikki, mutta sitä ei koettu suureksi tekijäksi suhteessa ekologisesti kestävään ruonkulutukseen. Ruokahävikki mainittiin siinä kontekstissa, että ihmisten tulisi ostaa ruokaa vain sen verran, kun he sitä kuluttavat. Pieni hiilijalanjälki sekä vähäinen muovin määrä elintarvikepakkauksissa nousivat myös esiin. Nuoret ilmaisivat olevansa halukkaita muokkaamaan ruoankulutustapojaan, mutta eivät halunneet tehdä niissä radikaaleja muutoksia. He painottivat erityisesti lihan kulutuksen vähentämistä sekä lähiruoan ja luomun kulutuksen lisäämistä. Keskeisinä esteinä lihan kulutuksen vähentämiselle oli lihaa korvaavien tuotteiden huono maku ja rakenne, sekä ekologisesti kestävien ruokatuotteiden yleisesti korkeampi hinta. Nuoret painottivat myös, että tulevaisuudessa kulutustottumuksien muokkaaminen ekologisesti kestävämmiksi vaatisi sellaisten ruokavalioiden normalisoitumista, jotka sisältävät vähemmän eläinperäisiä tuotteita, sekä luotettavan ja selkeän tiedon lisäämistä. fi
dc.description.abstract The food system is not in a sustainable state. The current ways of producing and consuming food are significant contributors to climate change and biodiversity loss. In order to be able to feed the growing population of humans and ensure the living conditions on the Earth in the future there needs to be a sustainable transition in the food system. In this study, consumer-centric approach towards understanding how the transition to more ecologically sustainable food system can be made is taken. It is essential to take this bottom-up approach to the larger transition in ecological sustainability from the adolescents viewpoint, as they are the consumers of the future, and in early stages in creating their independent food consumption patterns. In addition, there is an apparent need for research on adolescents perceptions on the topic. Therefore three research questions were opposed: Firstly, are Finnish adolescents interested in ecologically sustainable food consumption? Secondly, what does ecologically sustainable food consumption mean for them? Thirdly, how would they change their food consumption habits in order to make it more ecologically sustainable? Research questions were approached qualitatively by collecting the data in eight online focus groups. Participants in the focus groups were 16 to 25 years-old Finnish adolescents. The data was analysed with discourse analysis. As the theoretical background for this research was in sustainability transitions, the results were organized by using the Five O’s framework, which consists from objectives, obstacles, options, opportunities and outcomes. According to the study, this sample of Finnish adolescents were interested in ecologically sustainable food consumption. They were convinced of the possibility that an individual consumer can make a difference through his/her consumption choices. From the adolescents viewpoint, ecologically sustainable food consumption was mostly about reduction of animal-based food products, and the emphasis was on reducing meat eating. The adolescents mentioned also the importance of local and organic food. Food waste did not have that big of a role in relation to ecologically sustainable food consumption, but it was mentioned in a context, that people should buy food only as much as they need. Food should not be wasted. Small carbon footprint and less plastic in food packaging were mentioned as well. The adolescents were willing to change their habits to more ecologically sustainable in many ways, but still they were not willing to compromise radically their current ways of consuming food. In the present everyday life, it was mainly about reducing meat intake and favoring local and organic food products. Still poor taste and structure of meat alternatives, in addition to high price of ecological food in general were seen as the central obstacles. In order to be able to change their ways of consuming even more ecologically in the future, adolescents stated that less-animal based diets should be normalized. There was also a need for reliable and clear information. en
dc.language.iso eng
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject Consumer behaviour
dc.subject ecologically sustainable food consumption
dc.subject sustainability transition
dc.subject kuluttajakäyttäytyminen
dc.subject ekologisesti kestävä ruoankulutus
dc.subject kestävä siirtymäteoria
dc.title Perceptions of Finnish adolescents on ecologically sustainable food consumption en
dc.title.alternative Nuorten käsitykset ekologisesti kestävästä ruoankulutuksesta fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202011114430
dc.subject.specialization Elintarviketalous ja kulutus fi
dc.subject.specialization Food Economy and Consumption en
dc.subject.specialization Livsmedelsekonomi och konsumtion sv
dc.subject.degreeprogram Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelma fi
dc.subject.degreeprogram Master's Programme in Food Economy and Consumption en
dc.subject.degreeprogram Magisterprogrammet i livsmedelsekonomi och konsumtion sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Malila_Roosa-Maaria_Master's_thesis_2020.pdf 853.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record