Suoraniiton toimivuus säilörehun esikuivauksessa Suomessa : vertailuparina niittomurskaus

Abstract

Suomessa käytetään yleisimmin niittomurskainta esikuivatun säilörehunurmen kaatamiseen. Kasvava elintarviketuotannon tarve on pakottanut suuret karjatilat nopeuttamaan esikuivausta vastaamaan korjuukoneiden kapasiteettia. Niittokoneella ilman murskausta tehty suoraniitto on yleistä Keski-Euroopassa kuivempien olosuhteiden ansiosta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, toimiiko suoraniitto Suomessa niittomenetelmänä osana säilörehun koneketjua. Tulosten toivottiin toimivan ohjeellisena uutta säilörehun korjuuketjua suunnittelevalle maatilalle. Tarkastelussa huomioitiin polttoaineen kulutus, menetelmän työvoiman tarve, työsaavutus hehtaaria kohden sekä rehun laadun tarkastelussa kuiva-ainepitoisuus ja laatu, jonka ensimmäinen prioriteetti oli nurmen puhtaus. Pöttingerin valmistama perhosniittokone, pöyhin ja karhotin toimivat suoraniittomenetelmän työkoneina. Niittokoneen traktorissa oli tehoa 120 kW ja pöyhimen sekä karhottimen traktorissa 82 kW Menetelmää verrattiin niittomurskausmenetelmään, jossa työkoneina olivat niittomurskain ja karhotin. Niittomurskaimen traktorissa oli tehoa 270 kW ja karhottimen traktorissa 82 kW. Menetelmistä luotiin vertailupari, joilla oli yhtäläiset työolosuhteet lohkon koon, muodon ja kasvuston suhteen. Rehun laatua seurattiin analysoimalla pysty- ja kasvustonäytteet ja kuiva-ainepitoisuutta seurattiin kuiva-ainenäytteiden avulla. Tulosten mukaan molemmilla menetelmillä oli mahdollista kaataa säilönnällisesti laadukasta säilörehua. Molempien menetelmien karhot olivat puhtaita, eivätkä menetelmien väliset erot nurmen laadussa olleet merkittäviä pysty- ja kasvustonäytteiden välillä. Muuttuvat kustannukset olivat suoraniittomenetelmällä 1,1 €/ha enemmän, mutta kokonaiskustannukset olivat 80–320 ha:lla 1,5–4 % vähemmän verrattuna niittomurskausmenetelmään. Tässä tutkimuksessa suoraniittomenetelmällä esikuivattiin säilörehua onnistuneesti. Se ei syrjäytä nykyisiä esikuivaus menetelmiä, mutta se antaa enemmän mahdollisuuksia suuren kokoluokan rehunkorjuuseen.