Oral Tongue Squamous Cell Carcinoma : Assessing Treatment Outcomes and Familial Cancer Risk

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6799-6
Title: Oral Tongue Squamous Cell Carcinoma : Assessing Treatment Outcomes and Familial Cancer Risk
Author: Mroueh, Rayan
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Doctoral Programme in Drug Research
Department of Otorhinolaryngology – Head and Neck Surgery, University of Helsinki and Helsinki University Hospital
Faculty of Medicine, Oral Cancer Research Group, Department of Oral and Maxillofacial diseases, University of Helsinki
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-01-15
Language: en
Belongs to series: DSHealth - URN:ISSN:2342-317X
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6799-6
http://hdl.handle.net/10138/321519
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: In Studies I and II, we investigated the treatment modalities and outcomes for 360 oral tongue squamous cell carcinoma (OTSCC) patients treated at the five Finnish University hospitals from 2005 to 2009 and compared results with the earlier cohort from 1995 to 1999. Additionally, we assessed the non-curative treatment regimens and survival among 82 OTSCC patients treated at the HUS Helsinki University Hospital from 2005 to 2016. During 2005–2009, OTSCC diagnosis typically occurred at an early stage (78% were clinically T1 or T2 tumors), which undeniably eventuates in better outcomes. The disease recurrence rate for OTSCC patients diagnosed during 2005–2009 was 27%. Overall survival (OS) and disease-specific survival (DSS) rates for patients treated with curative intent were 61% and 76%. Five-year-recurrence-free survival (RFS) for OTSCC has improved from 47% in our previous series to 65% in the current series (P < .001). Regarding patients treated with non-curative intent, survival is decimal (median survival 72 days following the decision of non-curative treatment), and one can consider long the treatment delay (average 19–25 days). For the second part of the research (Studies III and IV), we utilized the Finnish cancer registry (FCR), which includes all new primary cancers diagnosed in Finland since 1953. Study III consisted of 6,602 oral squamous cell carcinoma (OSCC) patients with no previous cancers. We confirmed that OSCC patients carry an 85% excess risk of developing a second primary cancer (SPC) compared with the cancer incidence rates in the Finnish population and the risk persisted even after five years. Patients with a primary tumor in the floor of mouth had the highest standardized incidence ratio (SIR) for SPC (SIR 2.38, 95%-CI: 2.04–2.77, P < .001) when compared to the general population. The respiratory and intrathoracic organs (22% of all SPCs), and digestive organs (21%) were the commonest sites for SPCs. In Study IV, we aimed to elucidate the proportion of HNC cases revealing familial clustering and estimate the relative risk of HNC for family members and spouses of a proband diagnosed with early‐onset HNC. We retrieved from the FCR a total of 923 probands diagnosed with early-onset HNC (≤ 40-year-old) from 1970 to 2012. In this patient cohort, over 97% of HNC cases were sporadic. We detected no increased risk of HNC or other malignancies in first‐ or second‐degree relatives of a proband diagnosed with early‐onset HNC when compared with the general population’s cancer risk. Our study emphasizes that the contribution of shared familial factors, such as inherited genetic mutations, or early HPV‐exposure, to early‐onset HNC, is, in the Finnish population, insignificant and, at most, a minor proportion of early-onset HNC cases is solely attributable to germline mutations.Osatöissä I ja II selvitettiin vuosina 2005–2009 kaikkien 360:n Suomen yliopistollisissa sairaaloissa hoidetun kielen levyepiteelikarsinoomaan (oral tongue squamous cell carcinoma, OTSCC) sairastuneen potilaan kliiniset piirteet, hoito ja ennuste. Tuloksia vertailtiin vuosien 1995–1999 potilaskohorttiin. Tämän lisäksi analysoitiin erikseen Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2005–2016 palliatiivisesti hoidettujen OTSCC-potilaiden kliinisiä piirteitä ja myös elinaikaennustetta. Vuosina 2005–2009 kielisyöpä diagnosoitiin yleensä varhaisessa vaiheessa (78 % oli kliinisesti T1- tai T2-kasvaimia). Taudin uusiutumisaste viiden vuoden seuranta-aikana oli 27 %. Viiden vuoden kokonaiselossaolo-osuus (overall survival, OS) ja viiden vuoden tautispesifinen elossaolo-osuus (disease-specific survival, DSS) olivat 61 % ja 76 %. Potilaiden viiden vuoden uusiutumisvapaa elossaolo-osuus (recurrence-free survival, RFS) on parantunut 47 %:sta 65 %:iin. Ei-kuratiivisesti hoidetuilla OTSCC-potilailla elossaoloaika jäi lyhyeksi (mediaani elossaoloaika 72 päivää ei-kuratiivisesta hoitopäätöksestä), ja hoitoviive oli suhteellisen pitkä (keskimäärin 19–25 päivää). Osatyön III havaintoaineisto koostui vuosina 1953–2015 diagnosoidusta 6,602:sta suusyöpäpotilaasta, joilla todettiin 85 % korkeampi riski sairastua johonkin uuteen syöpään verrattuna normaaliväestön riskiin sairastua ensimmäiseen syöpään. Potilailla, joiden primaarikasvain oli esiintynyt suunpohjassa, oli korkein riski sairastua uuteen syöpään (vakioitu ilmaantuvuussuhde eli SIR-luku 2.38). Hengitys- (22 % kaikista uusista syövistä) ja ruuansulatuselimet (21 %) olivat elimistön yleisimmät sekundaaristen primaarikasvainten sijainnit. Osatyössä IV pyrittiin selvittämään pään ja kaulan alueen syöpien osuus, johon liittyy sukukertymää, ja arvioimaan verisukulaisten ja puolisoiden riski sairastua johonkin pään ja kaulan alueen syöpään. Havaintoaineisto vuosilta 1970–2012 koostui 923:sta nuoruudessaan (ikä ≤ 40 vuotta) pään ja kaulan alueen syöpään sairastuneesta probandista (ts. perheen ensimmäinen yksilö, joka sairastunut pään ja kaulan alueen syöpään). Aineistossa yli 97 % pään ja kaulan alueen syövistä oli satunnaisia. Probandien ensimmäisen tai toisen asteen verisukulaisilla ei havaittu suurentunutta syöpäriskiä verrattuna normaaliväestöön. Nämä tulokset korostavat, että yhteisten familiaalisten tekijöiden, kuten perinnöllisten geneettisten mutaatioiden, tai varhaisen HPV-altistumisen vaikutus nuoruusiässä alkavaan pään ja kaulan alueen syöpään on suomalaisessa väestössä merkityksetön ja hyvin pieni osuus nuoruusiän pään ja kaulan alueen syövistä johtuu yksinomaan sukusolujen mutaatioista.
Subject: lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
mroueh_rayan_dissertation_2021.pdf 2.822Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record