Legitimacy of forest policy – concept analysis and empirical applications in Finland

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-651-708-0
Title: Legitimacy of forest policy – concept analysis and empirical applications in Finland
Author: Rantala, Tapio
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Doctoral Programme in Sustainable Use of Renewable Natural Resources
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-12-10
Belongs to series: Dissertationes Forestales - URN:ISSN:1795-7389
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-651-708-0
http://hdl.handle.net/10138/321660
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This study analyzes the political legitimacy of forest and forest-related nature conservation policies in Finland. Legitimacy is defined here that the forest and nature conservation regimes and related political institutions are perceived as rightful among the people. The major contribution of this study is the comprehensive conceptual framework of legitimacy based on several theories, mainly from political science. The framework analyzes the objects of support, patterns of legitimacy, performance evaluations, and how these relate to one another. In this study, the objects of support refer to forest-related political institutions; these include regulations and public incentives, as well as decision-making processes, political programs, and administrative procedures. The framework is intended to be especially useful in the empirical analyses of pluralistic public political discussion and uses a methodology developed for this purpose. The study also analyses the social values of organized political actors. The empirical part of this study explores a data set from Finnish print media discourse, based on letters to editors in three newspapers and in one journal, along with comments given during the preparation of Finland's National Forest Programme 2010. Another empirical data set consists of qualitative semi-structured interviews and the writings of the organized interest groups. Many different groups of citizens were found to participate in public discussion on forests. Quite a large number of individuals shared the overall publicity, despite the fact that there were some very active writers. Nature conservation organizations, researchers, and politicians were well represented. However, the participation of governmental officials from both the forest and environmental sectors can be characterized as insufficient, considering their importance in the implementation of policies. The study of letters to editors found that groups of common social values served as patterns of legitimacy in the performance evaluations of forest policies. These include welfare and wellbeing derived from forests; values related to nature conservation; democratic values; distributive justice; good governance; core regime principles; and fair markets. Of all performance evaluations, 52% were negative while 26% were positive and 22 % were mixed. Domestic, EU-level, and international legality were commonly perceived as sources of the legitimacy of policies. Finland's good international standing and its role as a moral and economic forerunner were very common principles in the evaluations in both the forest and nature conservation policies, in all parts of data. The same idea was also found central in the national forest programs and strategies. The shared goal of the Finns seems to be that the nation would be best in the world both in forest and nature conservation policies. Keywords: forest policy, nature conservation policy, political legitimacy, democracy, justice, public discussion .Tutkimuksessa analysoidaan Suomen metsäpolitiikan ja metsiin liittyvän luonnonsuojelupolitiikan legitimiteettiä kansalaisten ja metsäpolitiikan toimijoiden mieltämänä. Tutkimuksen kontekstissa legitimiteetillä tarkoitetaan ensisijaisesti, että kansalaiset pitävät metsiin liittyvää vallankäyttöä sekä säätelyssä käytettyjä lakeja ja politiikkaohjelmia oikeudenmukaisena. Tutkimuksen kiinnekohtana toimii varsin kokonaisvaltainen viitekehys, joka rakentuu pääasiassa valtiotieteelliselle teoriapohjalle, mutta mahdollistaa eri tieteenalojen teorioiden yhdistämisen. Tutkimuksessa analysoidaan, millä perusteilla ihmiset arvioivat metsiin liittyviä säädöksiä, päätöksentekoprosesseja, poliittisia ohjelmia ja alan hallintoa. Tutkimuksessa sovellettua teoriakehikkoa ja tutkimusmenetelmää voidaan käyttää myös muiden alojen tutkimuksessa ja sen laaja ja yksityiskohtainen käsitteistö soveltuu varsinkin julkisten politiikkakeskustelujen empiiriseen analyysiin. Tutkimuksen empiirisessä osassa analysoitiin aineistoa lehtien yleisönosastokes-kusteluista ja Kansallisen metsäohjelman kirjallisia kommentteja. Lisäksi tutkittiin metsäpolitiikan organisoituneiden toimijoiden arvokäsityksiä haastatteluiden ja kirjallisten aineistojen pohjalta. Metsäpolitiikkakeskustelun julkisuus jakautui varsin tasaisesti ja monipuolisesti erilaisia näkökantoja edustavien kansalaisten välille, vaikkakin eräät yksittäiset kirjoittajat havaittiin poikkeuksellisen aktiivisiksi. Luonnonsuojelujärjestöjen edustajat, tutkijat ja poliitikot olivat varsin hyvin edustettuina. Sen sijaan metsä- ja luonnonsuojeluhallinnon edustajat osallistuivat keskusteluun melko vähän ottaen huomioon heidän suuren merkityksensä politiikan käytännön toimeenpanijoina. Hyvinvointiin, luonnonsuojeluun, demokratiaan, erilaisten hyötyjen ja haittojen oikeudenmukaiseen jakamiseen, hyvään hallintoon, perusoikeuksiin ja markkinoiden reiluihin pelisääntöihin liittyvät arvot olivat tavallisimpia perusteita, joita käytettiin politiikan onnistumisen arvioissa. Yleisönosastokeskustelu oli kriittisesti sävyttynyttä — tehdyistä arvioista 52% oli negatiivisia ja 26% positiivisia, kun taas 22% arvioi asian eri puolia ottamatta selvää kantaa puolesta tai vastaan. Toiminnan laillisuutta kotimaisen EU:n ja kansainvälisen lainsäädännön valossa pidettiin tärkeänä. Erityisesti Suomen hyvä maine sekä moraalinen ja taloudellinen edelläkävijyys korostuivat onnistuneen politiikan lähtökohtina kaikissa osissa aineistoa ja myös useissa metsään liittyvissä kansallisissa politiikkaohjelmissa. Tavoitteelle, että Suomi olisi maailman paras sekä metsätaloudessa että luonnonsuojelussa, on laajaa kannatusta.
Subject: Forest Economics and Marketing
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record