Lainanantajan riskisuoja suhteessa projektiyhtiöön käytettävyysperusteisessa Public Private Partnership -hankkeessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202011194499
Title: Lainanantajan riskisuoja suhteessa projektiyhtiöön käytettävyysperusteisessa Public Private Partnership -hankkeessa
Author: Pirinen, Paula
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202011194499
http://hdl.handle.net/10138/321670
Thesis level: master's thesis
Abstract: Public Private Partnership (PPP)-malli on tapa järjestellä ja rahoittaa pitkäaikaisia, suurten pääomien sijoittamista vaativia julkisia hankkeita, jotka liittyvät tavanomaisesti julkisen infrastruktuurin rakentamiseen. Mallin muodostaa sopimuskokonaisuus, jonka kautta tilaajana toimiva julkinen sektori siirtää tehtäviä riskeineen yksityiselle sektorille ja tällä tavoin pyrkii saamaan niin kustannus- kuin laatuhyötyjä. Onnistunut PPP muodostaa tilanteen, jossa kaikki sen osapuolet hyötyvät. Kiinnostus mallin käyttöön on viime aikoina lisääntynyt Suomessa vuonna 2018 voimaan tulleiden EVL 15 §, 19 a § ja 27 c § sekä ALVL 15 § 4 mom ja 29 § 2 mom jaksotussääntöjen mahdollistaessa yksityisrahoitteisen PPP:n käytön muun muassa kunnallisissa koulujen toimitilahankkeissa. PPP-hankkeessa riskin siirto tapahtuu tyypillisesti perustamalla erillisyhtiömuotoinen projektiyhtiö. Yksityisrahoitteisessa PPP-mallissa erillisyhtiö järjestää myös hankkeen rahoituksen. Lainanantajan saama suoja hankkeessa on olennainen sen vaikuttaessa rahoituskustannuksiin ja tätä kautta hankkeen kokonaiskustannuksiin. Tyypillisesti PPP-hankkeita kategorisoidaan sen mukaan, kenellä hankkeen muodostamassa sopimuskonsortiossa on riski mallilla tuotettavan infrastruktuurin kysynnästä. Käyttö- ja konsessioperusteisessa mallissa riski on yksityisellä sektorilla, käytettävyysperusteisessa mallissa julkisella sektorilla. Käytettävyysperusteisen PPP-hankkeen kassavirrat perustuvat suurelta osin infrastruktuurin käytettävyystason perusteella julkiselta sektorilta saataviin palvelumaksuihin. Yksityisrahoitteiseen PPP-malliin sisältyy olennaisesti projektirahoituksen hyödyntäminen. Tämä on omiaan vaikuttamaan lainanantajan riskiin tältä lähtökohtaisesti puuttuessa tavanomaiset velkojan suojakeinot, kuten mahdollisuus arvioida velallisen maksukykyisyyttä perustuen sen aiempaan toimintaan sekä lainan limited- tai non-recourse-luonteisuus rakennettavan infrastruktuurin ollessa arvoltaan sekä esineoikeudellisesti ongelmallinen vakuuskohde. Näin mahdollisuudet projektiyhtiön kontrolloimiseen ja valvomiseen muodostuvat olennaiseksi velkojan suojan kannalta. Verrattuna tyypilliseen projektirahoitukseen käytettävyysperusteisuus vaikuttaa velkojan asemaan tehden hankkeen kassavirroista varmempia niiden ollessa ennalta määriteltyjä ja julkisen sektorin maksamia. Kassavirtojen käytettävyysperusteisuus ei niinkään muuta velkojan suojaamiseen käytettäviä instrumentteja, vaan pikemminkin muuttaa niiden painopistettä. Käytettävyysperusteisessa hankkeessa kovenantit ja muut suojakeinot pyrkivät erityisesti vähentämään lisäkustannusten syntymistä, tukemaan käytettävyyden toteutumista ja hallitsemaan hankkeen rahoitusstruktuuria. PPP-hankkeessa julkisen sektorin asema tilaajana ja sen mahdollinen velvollisuus tarjota infrastruktuuria voivat vaikuttaa lainanantajalle tarjolla oleviin suojakeinoihin esimerkiksi lisäten mahdollisuuksia henkilövakuuksien käyttöön.
Subject: PPP
Public Private Partnership
Projektirahoitus
Velkojansuoja
Infrastruktuuri
Discipline: Esineoikeus
Property law
Sakrätt


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record