Periytyminen ja lainautuminen : Marin ja permiläisten kielten sanastontutkimusta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6870-2
Title: Periytyminen ja lainautuminen : Marin ja permiläisten kielten sanastontutkimusta
Author: Metsäranta, Niklas
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Doctoral Programme in Language Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-12-12
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6870-2
http://hdl.handle.net/10138/321695
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The focus of this dissertation is on etymology and lexicon of Mari and Permic languages (Udmurt and Komi), two branches of the Uralic language family spoken presently in Central Russia. Using the etymological method, my aim is to study the development of their respective lexicons – often intertwined in etymological research – both from the point of view of inheritance and intra language family borrowing. In addition, several other topics related to this aim are discussed in length, these include historical word derivation and (Indo-)Iranian loanwords in Mari and especially in Permic. The reconstructed earlier stages of Mari and Permic languages, Proto-Mari and Proto-Permic, both contain several hundreds of words of unknown origin. Basic etymological research into this vocabulary has been wanting in recent years and in this dissertation an attempt is made to explain some of these words through inheritance by presenting etymologically valid cognates in other Uralic languages. As a result several dozen new etymological comparisons for Mari and Permic words arise. Taking a fresh look at inherited vocabulary is also done in order to determine what can be regarded as regular phonological development as assessing loanwords within the language family has to be done against what is thought to be regular in inherited Uralic vocabulary. Historical phonologies written on Mari and Permic are based on outdated data and thus contain several assertations about the historical phonology of these languages that cannot be maintained. An updated list of Uralic cognates in Mari and Permic is compiled and based on this list a brief overview of their historical phonology is provided in the dissertation. Along with inheritance, borrowing within the Uralic language family is the other main topic of this study. This dissertation examines critically two proposed historical loanword layers: Proto-Permic loanwords in Mari and Proto-Finnic loanwords in Permic. The assumed Proto-Permic loanword layer in Mari is shown to be of heterogeneous origin, consisting mostly of erroneous comparisons. A few words in Mari can be regarded as borrowings from Permic but even in these cases borrowing from Proto-Permic has to be rejected and instead a more recent Proto-Udmurt chronology can be established. With the help of (Indo-)Iranian loanwords in Permic, a more nuanced chronology of sound changes in Permic is formulated. After comparing Proto-Finnic loanwords in Permic against this newly acquired chronology, they are mostly deemed doubtful. A new (Indo-)Iranian loan etymology is also proposed for several dozen Permic words. Many of the new etymologies proposed for Mari and Permic rely on analyzing the words as historical derivatives. Because of this a significant portion of the dissertation is dedicated to examining this possibility in detail. The dissertation also discusses general questions concerning etymological research and Uralic lexicon.Tämän tutkimuksen kohteena on maantieteellisesti uralilaisen kielikunnan keskelle sijoittuvien kielihaarojen – permiläisten kielten ja marin – sanaston historia ja etymologia. Tavoitteenani on etymologisin metodein tarkastella näiden tutkimuskirjallisuudessa toisiinsa kietoutuneiden haarojen sanaston alkuperää periytymisen ja kielikunnan sisäisen lainautumisen näkökulmista. Keskeisiä teemoja tutkimuksessani ovat myös uralilainen sananjohto sekä marin ja erityisesti permiläisten kielten (indo)iranilaiset lainasanat. Otan tutkimuksessani lisäksi kantaa moniin yleisiin uralilaisen kantakielen sanastoon ja etymologiseen tutkimukseen liittyviin kysymyksiin. Marin ja permiläisten kielten välittömiin kantakieliin, kantamariin ja kantapermiin, palautuu edelleen satoja alkuperältään tuntemattomia sanoja, ja monet tutkimuskirjallisuudessa vanhastaan esiintyvät alkuperän selityksetkin ovat puutteelisia tai suorastaan virheellisiä. Tästä huolimatta näihin kieliin kohdistunut etymologinen perustutkimus on ollut viime vuosina varsin olematonta. Pyrin tutkimuksessani esittämään uuden etymologiset arviointikriteerit – äänneasun, merkityksen ja levikin – täyttävän alkuperän selityksen sanoille, joille ei vanhastaan ole joko ollenkaan esitetty alkuperän selitystä tai jonka aikaisemman etymologian olen katsonut virheelliseksi. Tutkimuksessani kokoan yhteen marin ja permiläisten kielten perintösanaston ja esitän kielten päivitetyn äännehistorian. Perintösanaston ja siinä havaittavan äännekehityksen kokoava tarkasteleminen on oleellista myös tutkittaessa kielikunnan sisäistä lainautumista, sillä ehdotettuja lainoja arvioidaan nimenomaan perintösanastoa vasten. Kielikunnan sisäistä lainautumista tutkitaan tarkastelemalla pääasiallisesti kahdenlaista aineistoa. Toisaalta tarkastellaan levikiltään mariin ja permiläisiin kieliin rajoittuvaa sanastoa tavoitteena selvittää, voidaanko sanaston alkuperä selittää periytymisen sijaan kielikunnan sisäisellä lainautumisella. Toisaalta kielikunnan sisäisen lainautumisen soveltuvuutta selitysmallina tutkitaan analysoimalla marin kantapermiläiset lainasanat ja kantapermistä esitetyt kantasuomalaiset tai länsiuralilaiset lainat. Permiläisten kielten eri-ikäisten iranilaisten lainojen avulla luodaan kantauralista kantapermiin johtaneiden äänteenmuutosten suhteellinen kronologia, jota sovelletaan kielikunnan sisäisten lainojen oikeellisuuden arviointiin. Samalla esitän permiläisistä kielistä joukon uusia (indo)iranilaisia lainasanoja. Esitän väitöskirjassani marista reilun tusinan ja permiläisistä kielistä parisenkymmentä uutta etymologista rinnastusta, mikä osoittaa, että periytyminen on kielten sanaston osalta edelleen varteenotettava selitysmalli, ja että kielten sanaston etymologisessa perustutkimuksessa on edelleen paljon tehtävää. Kielikunnan sisäinen lainautuminen ei yksin selitä merkittävällä tavalla etymologisessa lähdekirjallisuudessa esiintyvää marilais-permiläistä sanastoa, joka tutkimukseni perusteella koostuu enimmäkseen virheellisistä rinnastuksista. Marin kantapermiläisenä pidetyn lainasanakerrostuman osalta johtopäätökseni on, että sitä ei todellisuudessa ole olemassa, vaan nekin sanat, joiden permiläinen laina-alkuperä on mahdollinen, edustavat myöhempää vasta udmurtista lainautunutta sanastoa. Myös kantapermin kantasuomalaisen t. länsiuralilaisen lainakerrostuman olemassaolo asetetaan työssäni kyseenalaiseksi. Sanastosta ei arvioni mukaan juuri löydy tukea oletukselle marin ja permiläisten kielten kantapermiin asti ulottuvista kontakteista tai kantapermiläisten kontakteista läntisempiin uralilaisiin kielimuotoihin. .
Subject: kielitiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record