Toisen maailmansodan ylisukupolviset vaikutukset suomalaisen naisen rooliin ja mentaliteettiin

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences en
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten sv
dc.contributor.author Asikainen, Sini-Emilia
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202011234558
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/321839
dc.description.abstract Tutkielmassa tarkastellaan toisen maailmansodan ylisukupolvisia vaikutuksia suomalaisen naisen rooliin ja mentaliteettiin. Tutkimusta motivoi pyrkimys ymmärtää sodan ja rauhankriisin pitkäaikaisvaikutuksia tavallisten ihmisten elämässä. Sotien ylisukupolvisia sosiaalisia vaikutuksia ei suomalaisessa sota- tai sosiaalihistoriassa ole aikaisemmin juurikaan tutkittu. Toisen maailmansodan aikana suurin osa työikäisistä miehistä oli rintamalla pitkiä aikoja, jolloin arki kotirintamalla jäi pitkälti naisten vastuulle. Naisten jo ennestään suuri työmäärä lisääntyi entisestään sekä sodan aikana että sen jälkeen. Jälleenrakennuskaudella yhteiskunnallinen ilmapiiri kannusti naisia olemaan rasittamatta sodassa kärsineitä miehiä liikaa ja hoitamaan kotitaloustöiden ja lasten lisäksi myös sodassa haavoittuneita miehiä. Rintamaveteraanit olivat sodan uhreja, ja vaimojen ja lasten tuli sietää heidän jälkioireiluaan, kuten hermostuneisuutta, arvaamatonta ja aggressiivista käytöstä sekä runsasta alkoholinkäyttöä. Vaikenemisen kulttuuri ja Suomessa vallinnut tunneregiimi kannustivat itsehillintään ja omien murheiden kätkemiseen. Ensin sotien vaikutuksia sotasukupolveen tarkastellaan aiemman tutkimuksen kautta, minkä jälkeen tutkitaan, ovatko nämä vaikutukset siirtyneet ylisukupolvisesti suurten ikäluokkien suomalaisnaisille. Vuonna 1991 kirjoitettuja suurten ikäluokkien naisten omaelämäkertoja sekä samojen naisten kirjallisia haastatteluja vuodelta 2020 analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin ja muistitietotutkimuksen menetelmin. Aineisto on poimittu Suomalaisen kirjallisuuden seuran Satasärmäinen nainen -keruuaineistosta ja tarkastelu on rajattu maalaistaustaisiin naisiin. Teoreettiseen viitekehykseen lukeutuvat etenkin mentaliteetti, uusi sotahistoria, naishistoria sekä psykohistoria eli psykoanalyysin yhteiskuntahistoriallinen soveltaminen. Mentaliteetilla tarkoitetaan kollektiivista, osin tiedostettua, osin tiedostamatonta ajattelutapaa ja elämänasennetta. Mentaliteetti vaikuttaa yksilön toimintaan, valintoihin ja elämänkulkuun. Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja se tarjoaa yhden mahdollisen selitysmallin kulttuurissamme mahdollisesti pitkäaikaisesti vaikuttaneelle mentaliteetille, jonka voidaan nähdä osaltaan lisäävän naisten ja miesten eriarvoisuutta. Suomalaisnaiset omaksuivat heille suunnatut jälleenrakennuksen hengen mukaiset uhrautumisen ja velvollisuuden täyttämisen vaatimukset osaksi mentaliteettiaan. Lisäksi sodat vahvistivat sinnikkyyden mentaliteettia sekä naisen roolia huolehtijana ja arjen vastuunkantajana. Suurten ikäluokkien naisilla on myös havaittavissa huolehtijan ja vastuunkantajan rooleja sekä sinnikkyyden ja selviytymisen mentaliteettia, joiden voidaan yhdessä lapsuuskokemusten kanssa spekuloida vaikuttavan myös naisten psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Uutteruus ja uhrautuminen ovat kuitenkin jossain määrin lieventyneet sukupolvien välillä ja etenkin vaikenemisesta on pyritty tietoisesti eroon. fi
dc.description.abstract This thesis examines the intergenerational effects of the Second World War on Finnish women’s role and mentality. The research is motivated by the intent to understand intergenerational long-term effects of war in ordinary people’s lives. The effects of war on women’s mentality or the intergenerational social effects have not been much researched in Finnish military or social history. During the war most working-age men spent long periods in the battlefront, whilst women were mostly responsible for the everyday life in the home front. Women’s already heavy workload increased both during and after the war. In addition to taking care of the household and children, the dominant social atmosphere in the reconstruction period encouraged women not to overly burden the men who had already suffered in the war, and to nurture the wounded. Veterans were victims of war as well, and women and children had to endure their post-war symptoms, such as nervousness, unpredictable and aggressive behaviour, and heavy drinking. The culture of silence and the prevalent emotional regime endorsed self-control and concealing of one’s grieves. The effects of war on the war generation are first examined through earlier research, after which it is analysed, whether these effects have been intergenerationally passed onto Finnish women of the baby boomer generation. Qualitative content analysis and methods of oral history are used to analyse autobiographies written in 1991 by women of the baby boomer generation, as well as written interview answers of the same women from the year 2020. The research material was selected from the Finnish Literature Society’s collection Satasärmäinen nainen, and limited to women with agrarian backgrounds. The theoretical framework includes especially mentality, new military history, women’s history, and psychohistory, that is, applying psychoanalysis in social history. Mentality is defined as a collective way of thinking and life attitude that is partly conscious, partly unconscious. Mentality affects people’s actions, choices, as well as life paths. The research is theoretical by nature, and offers one possible explanatory model for a predominant mentality in our culture, which also contributes to the inequality of women and men. The demand of self-sacrifice and fulfilling one’s responsibilities were directed at Finnish women in the reconstruction period, and women adopted them as a part of their mentality. The war strengthened women’s role as nurturers and the responsible ones in everyday life, as well as the mentality of endurance. Nurturing, responsibility, endurance and survival can also be observed in the roles and mentality of the baby boomer generation’s women. Together with childhood experiences these can also have an effect on women’s mental and physical health. Diligence and self-sacrifice have been somewhat eased between generations, and especially the culture of silence is something that women have consciously tried to get rid of. en
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject naisen rooli
dc.subject mentaliteetti
dc.subject ylisukupolvisuus
dc.subject suuret ikäluokat
dc.subject uusi sotahistoria
dc.subject toinen maailmansota
dc.subject talvisota
dc.subject jatkosota
dc.subject rauhankriisi
dc.subject jälleenrakennus
dc.subject sotien perintö
dc.subject women’s role
dc.subject mentality
dc.subject intergenerationality
dc.subject baby boomers
dc.subject new military history
dc.subject World War II
dc.title Toisen maailmansodan ylisukupolviset vaikutukset suomalaisen naisen rooliin ja mentaliteettiin fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.yso mentaliteettihistoria und
dc.subject.yso sukupolvet und
dc.subject.yso naishistoria und
dc.subject.yso toinen maailmansota und
dc.subject.yso suuret ikäluokat und
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202011234558

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Asikainen_Sini-Emilia_Maisterintutkielma_2020.pdf 938.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record