Aktiivisen sosiaalipolitiikan ytimessä: Etnografinen tutkimus kuntouttavasta työtoiminnasta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6320-2
Title: Aktiivisen sosiaalipolitiikan ytimessä: Etnografinen tutkimus kuntouttavasta työtoiminnasta
Author: Mäntyneva, Päivi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-12-05
Belongs to series: Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 175 - URN:ISSN:2343-2748
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6320-2
http://hdl.handle.net/10138/321879
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Tämä väitöstutkimus on institutionaalisesti orientoitunut etnografinen tutkimus kuntouttavasta työtoiminnasta. Kuntouttava työtoiminta on perustettu ja institutionalisoitu palvelujärjestelmään 2000-luvun alussa. Hyvinvointivaltion palveluna se yhdistää paitsi monenlaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä elämänkuluissaan mutta myös viranomaisia ja eri hallinnonaloja monialaisesti ja -ammatillisesti. Tutkimus syventää ja laventaa sosiaalitieteellistä tutkimustietoa kuntouttavasta työtoiminnasta osallisuuden, toimijuuden ja toimintamahdollisuuksien näkökulmista. Tutkimuksessa avataan teoreettisten käsitteiden ja viitekehyksen avulla uudenlaista hahmotelmaa siitä, miten harjoitettu politiikka ja politiikan toimeenpano eivät ole irrallaan ihmisten arkitodellisuudesta. Aktiivisella sosaalipolitiikalla on ollut konkreettisia vaikutuksia ihmisten elämään pitkittyneen ja kroonistuneen työttömyyden tilanteissa. Tutkimuksen metodologisena lähestymistapana oli institutionaalinen etnografia. Aineistonkeruu toteutui monipaikkaisena etnografiana vuosina 2015–2016 kolmessa työtoiminnan yksikössä. Vaiheittainen kenttätyö kesti ajallisesti kahdeksan kuukautta, mitä edelsi noin puolen vuoden suunnittelu ja käytännön valmistelutyö. Tutkimusaineisto sisälsi kuntouttavaan työtyötoimintaan osallistujien haastatteluaineiston (yhteensä 37) sekä kenttäpäiväkirjat muistiinpanoista kolmesta työtoiminnan yksiköstä. Tutkimusta taustoittivat yhteensä 25:n sosiaaliseen kuntoutukseen, työharjoitteluun, työkokeiluun osallistujan ja työntekijän haastattelua. Lisäksi empiirisestä tutkimuksesta kerääntyi kirjallisia dokumentteja työtoiminnasta ja sen käytännöistä eri yksiköistä. Tutkimus purkaa myyttiä siitä, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistujista kaikki ovat kuntoutuksen tarpeessa. Siihen osallistuu tutkimuksen mukaan työkuntoisia ihmisiä, joille ensisijainen syy osallistumiselle oli palkkatyön puute. Työtoiminnan käyttötapa osana sosiaalipolitiikkaa onkin muuttunut. Osallisuuden kannalta kuntouttavan työtoiminnan olemassaolo on epäselvä. Mielekäs toiminta, yhteenkuuluvuus ja kokemus autonomisuudesta vahvistivat osallisuutta. Kuntouttava työtoiminta osoittautui tutkimuksessa myös osaksi kielteistä työttömyyden kierrettä ja umpikujaksi, mikä heikensi osallistujien tulevaisuudenodotuksia. Kuntouttavan työtoiminnan seuraukset osallisuudelle, toimijuudelle ja toimintamahdollisuuksille olivat eriytyneet. Lisäksi toimintakäytännöissä oli eroja. Ilman myönteisiä siirtymiä ja tulevai- suushorisontteja kuntouttavan työtoiminnan lupaavat mahdollisuudet osallisuuden edistämiseksi ja toimijuuden vahvistumiseksi jäivät väliaikaisiksi ja katkonaisiksi. Hyvistä aikomuksista huolimatta kuntouttava työtoiminta ja sen tarjoamat toimintamahdollisuudet voivatkin lujittaa yhteiskunnallisia etäisyyksiä ja osattomuutta suotuisten toimintamahdollisuuksien sijaan. Tutkimuksen teoreettiset käsitteet, osallisuus, toimijuus ja toimintamahdollisuudet, yhdistävät kaikkia ihmisiä. Toimintamahdollisuuksien politiikan vahvuus voi olla siinä, että sen avulla voi muuttaa sosiaalipolitiikan ja hyvinvointipalvelujen suuntaa kestävämmäksi. Avainkäsitteet: kuntouttava työtoiminta, institutionaalinen etnografia, osallisuus, toimintamahdollisuudet, toimijuusThis dissertation is an institutionally oriented ethnographic study of rehabilitative work. Rehabilitative work was established and institutionalized in the early 2000s as part of the welfare state and service system. It brings together people from a wide range of life situations and authorities from various branches of government in a multidisciplinary manner. The research explores, broadens, and brings new social scientific knowledge on rehabilitation work from the perspectives of inclusion, human agency, and capabilities. The study opens up new possibilities on how social policy is pursued and implemented and not separated from the everyday lives of people. Active social policy has had tangible impacts on people’s lives in situations of extended and even chronic unemployment. Data were collected as a multi-location ethnography in three work units during 2015–2016. The fieldwork lasted eight months and was preceded by approximately six months of planning and practical preparatory work. The research material included interview materials for participants in rehabilitation work (37 in total) and fieldnotes of three units of work activities. A total of 25 interviews were conducted with participants in social rehabilitation, work placements (internships), work trials (job test participants), and employees. In addition, empirical research compiled written documents on work activities and its practices in different units. This research challenges the myth that everyone involved in rehabilitative work is in need of rehabilitation. According to the study, there are many people for whom the primary reason for participation was the lack of paid employment. Thus, the way in which rehabilitative work activities is used as part of ocial policy has changed. From the perspective of inclusion, the existence of rehabilitative work activities is unclear. Meaningful action, cohesion, and the experience of autonomy strengthened inclusion. Rehabilitative work also proved to be a part of the negative cycle of unemployment, creating a deadlock that weakened participants’ expectations for the future. The consequences of rehabilitative work activities for inclusion, human agency, and opportunities for action had been differentiated. In addition, there were differences in operating practices between work units. Without positive transitions and future horizons, the promising opportunities for rehabilitative work to promote inclusion and strengthen engagement remained temporary and interrupted, or even sudden erupted. In spite of good intentions, rehabilitative work and the capabilities it offers can strengthen social distances and exclusion rather than favourable capabilities. Theoretical concepts of this research, inclusion, human agency, and capabilities, unite all people. The strength of the policy supporting capabilities can be that it can make the direction of social policy and welfare services more sustainable. Key concepts: rehabilitative work activities, institutional ethnography, inclusion, capabilities, human agency
Subject: sosiaalitieteet
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
mäntyneva_päivi_väitöskirja_2020.pdf 756.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record