Suomen kieltä ammatillisessa kuntoutuksessa. Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun kokeilun arviointitutkimus

Show simple item record

dc.contributor.author Varjonen, Sirkku
dc.contributor.author Vuorento, Mirkka
dc.contributor.author Pitkänen, Sari
dc.contributor.author Vilhunen, Tuuli
dc.contributor.author Hautamäki, Lotta
dc.date.accessioned 2020-11-26T11:09:59Z
dc.date.available 2020-11-26T11:09:59Z
dc.date.issued 2020-11-26
dc.identifier.isbn 978-952-284-104-9
dc.identifier.issn 2489-849X
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe2020112492799 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/321978
dc.description.abstract Kelan kokeilemassa maahanmuuttajien ammatillisessa kuntoutuspalvelussa yhdistettiin Työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta (TEAK) ja suomen kielen opetusta. Tutkimusraportissa arvioidaan kuntoutuspalvelun toimivuutta ja soveltuvuutta Kelan palveluksi. Kokeiltua Mahku-kuntoutusta tutkittiin monimenetelmäisesti. Kuntoutuspalvelun toimivuutta ja koettuja vaikutuksia tutkiessa otettiin huomioon kuntoutujien, palveluntuottajien ja työkokeilupaikkojen tarjonneiden työnantajien näkökulmat. Palveluntuottajat ja kuntoutujat pitivät kuntoutuspalvelua erittäin tarpeellisena ja monin tavoin hyödyllisenä. Sekä kuntoutujat että palveluntuottajat kokivat, että Mahku-kuntoutuksessa onnistuttiin parantamaan kuntoutujien suomen kielen taitoa ja tukemaan heitä työllistymisen polulla kohtalaisen joustavasti ja asiakkaan yksilöllinen tilanne huomioiden. Kuntoutuksen päättyessä noin kolme neljästä kyselyyn vastanneesta kuntoutujasta koki suomen kielen taitonsa kehittyneen kuntoutuksen aikana. Vain joka kymmenes tutkimukseen osallistunut kuntoutuja työllistyi palkkatyöhön tai palkkatuettuun työhön, mikä oli pettymys monelle kuntoutujalle. Toisaalta palvelulla oli sellaisia vaikutuksia, joita voi pitää työllistymistä välillisesti edistävinä. Mahku-kuntoutuksella oli myös myönteisiä vaikutuksia monien kuntoutujien koettuun toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Kaikki kuntoutujat eivät hyötyneet Mahku-kuntoutuksesta merkittävästi ja joidenkin kunto huononi kuntoutuksen aikana. Monen kuntoutujan kuntoutus keskeytyi. Ammattilaiset arvioivat, että suurin yksittäinen syy kuntoutuksen kielteisiin vaikutuksiin ja keskeytyksiin oli se, että kuntoutus oli liian vaativaa suhteessa asiakkaiden työ- ja toimintakykyyn. Kokonaisuutena kuntoutus koettiin palveluksi, jossa kuntoutujaa voitiin tukea kohtalaisen laaja-alaisesti tämän matkalla kohti työelämää, ammatin vaihtoa tai uutta koulutusta. Kuntoutuspalvelun pilotoitua versiota on kuitenkin tarpeen edelleen kehittää, jotta palvelu tukisi maahanmuuttajaväestön ammatilliseen kuntoutukseen liittyviä tarpeita mahdollisimman hyvin ja edistäisi näin heidän hyvinvointiaan ja työllistymistään. fi
dc.format.extent 79 fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Kela fi
dc.relation.ispartofseries Kuntoutusta kehittämässä fi
dc.subject maahanmuuttajat fi
dc.subject kuntoutus fi
dc.subject ammatillinen kuntoutus fi
dc.subject työllisyys fi
dc.subject työllistyminen fi
dc.subject työkokeilu fi
dc.subject työvalmennus fi
dc.subject kielitaito fi
dc.subject kuntoutujat fi
dc.subject palveluntuottajat fi
dc.subject toimintakyky fi
dc.title Suomen kieltä ammatillisessa kuntoutuksessa. Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun kokeilun arviointitutkimus fi
dc.description.reviewstatus nonPeerReviewed fi
dc.relation.numberinseries 23 fi
dc.type.okm D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys fi
dc.publisher.place Helsinki fi
dc.type.refworks Book, Whole fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kuntoutustakehittamassa23_saavutettava.pdf 796.5Kb PDF View/Open
Kuntoutustakehi ... _LIITTEET_saavutettava.pdf 776.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record