Taika Kultsu kulttuuri- ja taidekasvatuksen tukena varhaiskasvatuksen arjessa : tapaustutkimus Tuusulan varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelmasta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012014658
Title: Taika Kultsu kulttuuri- ja taidekasvatuksen tukena varhaiskasvatuksen arjessa : tapaustutkimus Tuusulan varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelmasta
Author: Mustamäki, Annamari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012014658
http://hdl.handle.net/10138/322179
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Varhaiskasvatus
Early Education
Förskolepedagogik
Abstract: Tämä tutkimus on tapaustutkimus Tuusulan varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelmasta Taika Kultsusta. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, kokeeko henkilöstö uuden suunnitelman hyödylliseksi asiakirjaksi ja työkaluksi omassa työssään saaden siitä tukea kulttuuri- ja taidekasvatuksen toteuttamiseksi päiväkodin arjessa. Suunnitelma on pyritty laatimaan helppokäyttöiseksi ja konkreettiseksi. Aikaisemmissa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) tutkimuksissa on tullut esille taidekasvatuksen laadun epätasaisuus (2019) sekä varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavien asiakirjojen jääminen hyvin abstraktille tasolle (2018). Tämän tutkielman viitekehyksessä pyrin kuvaamaan taidekasvatuksen moniulotteisuuden pohtien taidekasvatusta osana kulttuurikasvatusta sekä tuomaan esille taiteen merkityksen lapselle ja lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Ohjaavien asiakirjojen konkreettisuutta, sen tarvetta ja tasoa on useissa tutkimuksissa pohdittu. Teoriaosuudessa tarkastelen konkreettisuutta yksilön autonomian tunteen sekä laajemmin yhteisten päämäärien ja tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta. Aineisto kerättiin toukokuussa 2020 sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin koko Tuusulan varhaiskasvatuksen henkilöstölle, noin 310 henkilölle. Vastauksia kyselyyn tuli 42. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin tavoin analysoitiin yhdistäen saatua laadullista sekä määrällistä aineistoa. Määrällinen aineisto oli keski- ja tyyppiarvojen tasolla, sillä vastaajien pieni määrä ei mahdollistanut erilaisten vastaajaryhmien keskinäistä vertailua tilastollisilla menetelmillä. Uusi suunnitelma oli saanut positiivisen vastaanoton ja se koettiin hyödylliseksi. Sitä oli käytetty tukena niin toiminnan ideoinnissa, suunnittelussa ja arvioinnissa. Taika Kultsua kyettiin arvioimaan paremmin kokonaisuutena kulttuurikasvatuksen kuin yksittäisen taidelajin näkökulmasta. Kehitettäviä asioita löytyi vielä niukasti. Tämä aiheutui osittain korona epidemiasta, joka vaikutti niin vastaajien määrään sekä vastausten sisältöön. Taika Kultsu suunnitelma otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa ja kevään muuttuneet olosuhteet eivät antaneet mahdollisuutta tutustua suunnitelmaa tai toteuttaa toimintaa halutulla tavalla. Tämän tutkielman tuloksia huomioidaan Taika Kultsun kehittämisessä ja päivittämisessä. Tulosten perusteella voitiin sanoa, että konkreettisuus sekä paikallisuuden huomioiminen asiakirjassa koettiin hyödylliseksi ja helpottavan ideointia, suunnittelua, arviointia ja toiminnan monipuolistamista. Suunnitelman esitysmuoto on helppokäyttöinen. Suunnitelma selkeytti kulttuurikasvatuksen käsitettä sekä tavoitteita ja esitteli paikallisen kulttuuritarjonnan mahdollisuuksia. Yhteisten tavoitteiden asettaminen ja toteuttaminen vaativat silti lisää keskustelua, sillä sitä ei aina koettu olevan riittävästi. Myös tämän uuden suunnitelman velvoittavuus tulee vielä määritellä tarkemmin. Kunnissa, joissa pohditaan oman kulttuurikasvatussuunnitelman laatimista sekä sen muotoa, voidaan tuloksia hyödyntää käyttäjäkokemuksina hyvin konkretiaan pyrkivästä asiakirjasta ja sen sisällön toteuttamisesta käytännössä.This study is a case study of Taika Kultsu, the cultural education plan for early childhood education and care in Tuusula. The aim of my thesis is to find out whether the staff feels that the new plan is a useful document and tool in their own work, receiving support for the implementation of cultural and art education in the daycare centre's everyday life. Efforts have been made to make the plan easy to use and concrete. Previous studies by the National Centre for The Evaluation of Education (Karvin) have revealed uneven quality of art education (2019) and the fact that the documents guiding the activities of early childhood education and care remain at a very abstract level (2018). In the framework of this thesis, I aim to describe the multidimensionality of art education, reflecting on art education as part of cultural education, and to highlight the importance of art for the child and the comprehensive development of the child. The concreteness of the guiding documents, its need and level have been considered in several studies. In the theory section, I looked at concreteness from the perspective of the individual's sense of autonomy and, more broadly, the realization of common goals. The data was collected in May 2020 using an electronic questionnaire sent to the entire Tuusulas early childhood education and care staff, approximately 310 persons. 42 responses were received. Like theory-controlled content analysis, the analysis was carried out in combination with the qualitative and quantitative data obtained. Quantitative data were at the level of average and type values, as the small number of respondents did not allow comparison between different groups of respondents using statistical methods. The new plan had received a positive reception and was found useful. It had been used as a support for the brainstorming, planning and evaluation of operations. Taika Kultsu could be judged better as a whole from the perspective of cultural education than from the perspective of an individual art species. There were still few things to develop. This was partly caused by the coronavirus epidemic, which affected the number of respondents and the content of the responses. Taika Kultsu's plan was introduced at the beginning of 2020, and the changed conditions in the spring did not allow us to familiarize yourself with the plan or carry out the activities as desired. The results of this thesis will be taken into account in the development and updating of Taika Kultsu. On the basis of the results, it could be said that concreteness and consideration of locality in the document were considered useful and facilitate ideas, planning, evaluation and diversification. The presentation of the plan is easy to use. The plan clarified the concept and goals of cultural education and presented the possibilities of local cultural offerings. However, setting and implementing common goals requires more debate, as it was not always considered sufficient. The bindingity of this new plan must also be further defined. In municipalities that consider the preparation of their own cultural education plan and its form, the results can be used as user experiences from a document that strives to be very concrete and to put its content into practice.
Subject: Taidekasvatus
kulttuurikasvatus
kulttuurikasvatussuunnitelma
varhaiskasvatus
varhaiskasvatussuunnitelma
autonomia
oppimisympäristö


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Mustamäki Annamari pro gradu 2020.pdf 1.964Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record