Дискурсы о ВИЧ/СПИДе в российских газетах : Риторический дискурс-анализ текстов газет за 1998–2001 и 2016–2019 гг.

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202011264614
Title: Дискурсы о ВИЧ/СПИДе в российских газетах : Риторический дискурс-анализ текстов газет за 1998–2001 и 2016–2019 гг.
Author: Holappa, Taina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages 2010-2017
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202011264614
http://hdl.handle.net/10138/322225
Thesis level: master's thesis
Abstract: Työssä tarkastellaan, miten HIV/AIDS-epidemiaa käsitellään venäläisissä sanomalehdissä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia diskursseja teksteissä esiintyy ja ketkä osallistuvat julkiseen keskusteluun sekä tutkia retorisia keinoja, joilla argumentaatiota pyritään saamaan vakuuttavaksi. Tämän lisäksi aineistoa peilataan sosiaalisten ongelmien määrittelyprosessimalliin, jonka avulla tarkastellaan, miten HIV/AIDS-ongelman julkinen määrittely muotoutuu. Koska kiinnostuksen kohteena on myös se, näkyykö kahden eri vuosikymmenen välillä muutoksia, kahden ajanjakson, 1.1.1998–31.12.2001 ja 1.1.2016–31.12.2019, aineistoa vertaillaan toisiinsa. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysin (Foucault, Fairclough) ja retorisen analyysin (Perelman, Kakkuri-Knuuttila) yhdistelmää, joiden teoreettinen viitekehys pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin – todellisuus rakentuu sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ennen kaikkea siihen liittyvän kielenkäytön kautta. Aineisto sisältää 23 dokumenttia neljästä eri sanomalehdestä: Parlamentskaja gazeta, Komsomol’skaja pravda, Rossijskaja gazeta ja Sovetskaja Rossija. Lopullinen analyysi sisältää 17 dokumenttia, joista on poimittu 61 tekstiotetta. Analyysissä päädiskursseiksi hahmottuvat 4 diskurssia: uhkadiskurssi, syyllisyysdiskurssi, vastuudiskurssi ja ratkaisudiskurssi. Ajallisessa vertailussa uhkadiskurssi lisääntyy hieman jälkimmäisellä jaksolla, muut esiintyvät hieman harvemmin tai saman verran. Diskurssien temaattiset sisällöt ovat hyvin samankaltaisia molemmilla ajanjaksoilla, mutta erityisen selkeästi toistuu Venäjän ja länsimaiden välinen ideologinen vastakkainasettelu. Erilaisten asiantuntijoiden ja viranomaisten rooli on vahvasti dominoiva ajanjaksosta riippumatta. Samanaikaisesti tavallisen kansalaisen ääni aineistossa jää varsin marginaaliseksi. Retoriset keinot on jaoteltu älyyn ja järkeen vetoaviin (6) sekä tunteisiin vetoaviin (5) keinoihin. Näiden käytön top-5 on molemmilla ajanjaksoilla sama ja myös samassa järjestyksessä ja niissä näkyy järkeen vetoavien keinojen hallitsevuus: kvantifikaatio, auktoriteettiin vetoaminen, sanojen konnotaatio, esimerkki ja syy-seuraussuhde. Määrälliset erot näiden käytössä eri ajanjaksoilla ovat vähäisiä. Tunteisiin vetoavien keinojen top-3 on myös sama ajanjaksosta riippumatta: sanojen konnotaatio, kategorisaatio sekä ironia ja metafora. Niiden käytössä näkyy muutos – toisella ajanjaksolla kolmen viimeksi mainitun käyttö on vähäisempää. Suhteessa sosiaalisen ongelman 6-vaiheiseen määrittelyprosessiin, eri vaiheet ja painotukset sekä ajallinen syklisyys näkyvät molemmilla ajanjaksoilla. Selkeä poikkeus on vaihe kolme – aineistossa ei näy suuren yleisön reaktioita HIV-epidemian käsittelystä. HIV-epidemia on jo lähes 40 vuotta ollut globaalisti iso haaste ja Venäjän hiv-tartunnat ovat 2010-luvulla yhä lisääntyneet. Medialla on suuri merkitys asianmukaisen tiedon jakamiseen ja käytäntöjen kehittämiseen. Positiivista kehityssuuntaa osoittavat keskustelun siirtyminen asiantuntijalehdistä yleisluonteisiin sanomalehtiin, argumentit dissidenttitoiminnan lainsäädännöstä ja HIV-testauksen laajenemisesta sekä järkeen vetoavien retoristen keinojen yleisyys. Toisaalta julkista keskustelua hallitseva kaksijakoisuus tuottaa kansalaisille ristiriitaista tietoa HIV:istä. Haasteina näkyvät myös puutteet hoidon resursseissa sekä argumentit, joilla HIV:iin liittyvää stigmaa ylläpidetään – näiden taustalla vaikuttaa konservatiivinen yhteiskunnallinen ilmapiiri. Aineisto tukee aiempien tutkimusten näkemyksiä siitä, että median vaikutusmahdollisuudet ovat selkeästi sidoksissa yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Tarve moniäänisempään ja johdonmukaisempaan HIV-epidemian julkiseen käsittelyyn Venäjällä on yhä ajankohtainen.
Subject: HIV/AIDS epidemia
media
sosiaalinen konstruktionismi
diskurssianalyysi
retorinen analyysi
sosiaalisen ongelman määrittelyprosessi
Discipline: Venäjän kieli ja kirjallisuus, venäjä vieraana kielenä
Russian Language and Literature, Russian as a Foreign Language
Ryska språket och litteraturen, ryska som främmande språk


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Holappa_Taina_Pro gradu_2020.pdf 1.221Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record