Opettajankoulutuksen omatoimisen varautumisen tilannekuva ja kehittämissuuntia

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/322609

Citation

Lindfors , E , Somerkoski , B , Waitinen , M , Jyrhämä , R , Sormunen , K & Seppälä , T 2020 , Opettajankoulutuksen omatoimisen varautumisen tilannekuva ja kehittämissuuntia . julkaisussa A Puustinen (Toimittaja) , Pelastus- ja turvallisuustutkimuksen vuosikirja 2020 . Pelastusopiston julkaisu. D-sarja, Muut , Nro 2/2020 , Pelastusopisto , Kuopio , Sivut 55–82 . < https://www.pelastusopisto.fi/wp-content/uploads/Pelastus-ja-turvallisuustutkimuksen-vuosikirja-2020_final.pdf >

Title: Opettajankoulutuksen omatoimisen varautumisen tilannekuva ja kehittämissuuntia
Author: Lindfors, Eila; Somerkoski, Brita; Waitinen, Matti; Jyrhämä, Riitta; Sormunen, Kari; Seppälä, Tea
Editor: Puustinen, Alisa
Contributor: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteiden osasto
Publisher: Pelastusopisto
Date: 2020
Language: fin
Number of pages: 28
Belongs to series: Pelastus- ja turvallisuustutkimuksen vuosikirja 2020
Belongs to series: Pelastusopiston julkaisu. D-sarja, Muut
ISBN: 978-952-7217-41-2
URI: http://hdl.handle.net/10138/322609
Abstract: Opettajankoulutuksen omatoimisen varautumisen tilannekuva ja kehittämissuuntia -tutkimuksessa tarkastellaan yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden omatoimista varautumista auditointiaineiston avulla. Omatoiminen varautuminen on turvallisuuspoikkeamien ennakointia, mikä on osa kehittynyttä turvallisuuskulttuuria. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, millä tasolla opettajankoulutusyksiköiden omatoiminen varautuminen on. Tarkastelun keskiössä on paloturvallisuus, sillä tutkimus on osa Palosuojelurahaston rahoittamaa OPETURVA II -hanketta (2018–2020). Tutkimus tukee paloturvallisuuden osalta sisäministeriön julkaiseman onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelman ”Turvallinen ja onnettomuuksista vapaa arki” (Sisäministeriö 2019) tavoitteita, sillä opettajankoulutuksessa ja oppilaitoksissa toteuttavan paloturvallisuuden kehittämisen voidaan arvioida edistävän paloturvallisuutta tehokkaasti myös yhteiskunnassa laajemmin oppilaiden siirtyessä työelämään ja itsenäiseen elämään. Tämän vuoksi erityisesti opettajankoulutuslaitosten paloturvallisuutta sekä opettajankouluttajien ja opettajaopiskelijoiden paloturvallisuusosaamista voidaan pitää yhteiskunnallisesti erityisen merkittävänä. Auditointimallien käyttö on eräs tapa havainnoida oppilaitoksen turvallisuuskulttuurin systemaattisuutta. Tutkimuksen aineisto perustuu viiden opettajankoulutusyksikön Omatoimisen varautumisen auditointien (OVA) pohjalta laadittuihin kirjallisiin auditointiraportteihin. Auditointiraporttien analyysissä sovellettiin dokumenttianalyysiä. Omatoimisen varautumisen auditointiraporttien analyysin perusteella tutkimukseen osallistuneiden opettajankoulutusyksikköjen varautumisen ja suoriutumisen tasot vaihtelivat. Yksi yksikkö ei yltänyt lakisääteiseen minimitasoon, kaksi yksikköä saavutti lakisääteisen minimitason ja kaksi yksikköä ylsi omaehtoiselle tasolle. Tulosten perusteella päättelimme, että paloturvallisuus profiloitui yliopisto-organisaatiossa tekniseksi kokonaisuudeksi, mikä ei tavoittanut toivotulla tavalla rakennusten käyttäjiä. Tämän vuoksi opettajankoulutusyksiköissä erityistä huomiota tulee kiinnittää omatoimiseen valvontaan, turvallisuusviestintään ja sen omaksumiseen yksiköissä. Lisäksi rakenteellista paloturvallisuutta tulee kehittää. Opettajankoulutuksen henkilöstö ja opiskelijat tulisi osallistaa turvallisuuskulttuurin edistämiseen ja ylläpitämiseen. Lisäksi opettajankoulutusyksiköissä voitaisiin perustaa johdon tueksi opetus-, tutkimus- ja teknisestä henkilökunnasta sekä eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoista koostuva työryhmä turvallisuusjohtamisen ja systemaattisen vastuunjaon tueksi.
Subject: 516 Kasvatustieteet
Rights:


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Lindfors_..._Jyrha_ma_..._PEO.pdf 170.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record