Ravintolisien käyttö 3–6-vuotiailla lapsilla

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012104975
Julkaisun nimi: Ravintolisien käyttö 3–6-vuotiailla lapsilla
Tekijä: Kinnunen, Satu
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2020
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012104975
http://hdl.handle.net/10138/322745
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Ravitsemustiede
Nutrition
Näringslära
Tiivistelmä: Johdanto: Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan 3–6-vuotiaiden suomalaislasten mikroravintoaineiden saanti on riittävää lukuun ottamatta rautaa ja D-vitamiinia, jota lapsille suositellaan annettavan ravintolisänä ympäri vuoden. Muihin ravintolisiin neuvotaan turvautumaan vain silloin, kun tietyn ravintoaineen saanti ruokavaliosta on riittämätöntä ruoka-allergian tai erityisruokavalion vuoksi. Ravintolisiä ei tulisi käyttää korvaamaan monipuolista ruokavaliota. Lasten ravintolisien käyttöä on tutkittu Suomessa melko vähän, ja etenkin päiväkoti-ikäisten lasten ravintolisien käyttöä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä on tarpeellista tutkia. Tavoitteet: Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää suomalaisten päiväkoti-ikäisten lasten ravintolisien käyttöä ja vitamiinien sekä kivennäisaineiden saantia ravintolisistä. Lisäksi tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää sosiodemografisten tekijöiden, erityisruokavalioiden ja ravintolisien käytön yhteyttä. Aineisto ja menetelmät: Lasten ravitsemusta tutkittiin poikkileikkausasetelmassa vuonna 2014 käynnistyneessä DAGIS-hankkeessa. Tukittavat 3–6-vuotiaat lapset (n=864) rekrytoitiin 66 päiväkodista kahdeksasta kunnasta Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Vanhemmat raportoivat lasten ravintolisien käytöstä ja täyttivät perheen sosiodemografisia tekijöitä kuvaavan taustatietolomakkeen. Tässä tutkielmassa aineistona olivat tutkittavat, jotka olivat vastanneet ravintolisiä koskevaan kysymykseen (n=822). Lasten ravintolisien käyttöä edellisen kuukauden ajalta kartoitettiin valmisteen kauppanimen, pitoisuuden sekä käyttötiheyden tasolla. Ravintolisistä koostettiin valmistetietokanta, joka sisältää jokaisen käytetyn ravintolisävalmisteen ravintosisällön. Ravintolisävalmisteet luokiteltiin analyysia varten seitsemään luokkaan: D-vitamiini, muu yksittäinen vitamiini, kivennäisaine, monivitamiini-monikivennäisaine, probiootti, rasvahappo ja muu valmiste. Lisäksi tarkasteltiin kaikkia D vitamiinia sisältäviä valmisteita. Eri ravintolisien käyttöä ikäryhmittäin testattiin χ2-testillä. Ravintolisien käyttöä tarkasteltiin logistisen regression avulla suhteessa taustatekijöihin. Tilastollinen analyysi suoritettiin IBM SPSS Statistics -ohjelmistolla (versio 25). Tulokset: Tutkittavista 84 % käytti ainakin yhtä ravintolisää säännöllisesti edellisen kuukauden aikana. D vitamiini (58 %) ja monivitamiini-kivennäisaine (30 %) olivat käytetyimmät valmisteet kaikissa ikäluokissa. D vitamiinia sisältävää valmistetta käytti 83 % lapsista. Eri ravintolisien käytössä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa eri ikäluokkien välillä (p>0,05). Tutkittavat saivat ravintolisistä 20 eri mikroravintoainetta. Ravintolisiä käyttäneet lapset saivat lisistä D-vitamiinia keskimäärin 14 µg, D-vitamiinin käyttösuosituksen ollessa 7,5 µg. 17 % lapsista ei käyttänyt lainkaan D-vitamiinia sisältävää valmistetta ja D-vitamiinin turvallisen saannin yläraja ylittyi kuudella lapsella. Perheen tulot olivat positiivisesti yhteydessä ravintolisien käyttöön. D-vitamiinia sisältävän valmisteen käyttö oli yhteydessä perheen korkeampiin tuloihin ja mittausvuodenaikaan. Useamman kuin yhden valmisteen käyttö oli yhteydessä asuinalueeseen ja lapsen korkeampaan ikään sekä perheen lasten lukumäärään. Useamman kuin yhden valmisteen käyttö oli todennäköisempää Etelä-Pohjanmaalla kuin Uudellamaalla ja yksilapsisissa perheissä verrattuna useampilapsisiin perheisiin. Johtopäätökset: Ravintolisien käyttö vaihteli ei-käyttäjistä lapsiin, jotka käyttivät kuutta eri valmistetta. Kaikille lapsille suositellun D-vitamiinin käyttö oli yleistä, mutta silti lähes viidennes tutkittavista ei käyttänyt D-vitamiinivalmistetta lainkaan edellisen kuukauden aikana. Neuvolan merkitys D-vitamiinilisän käytön tärkeydestä viestimisessä on keskeinen. Kaikkien lasten tulisi käyttää D-vitamiinilisää, sosioekonomisesta asemasta tai asuinalueesta huolimatta ympäri vuoden.Introduction: Recent studies in 3–6-year-old children indicate that micronutrient intake from the diet is adequate apart from iron and vitamin D. Therefore, the recommended vitamin D supplementation is necessary all year round for children under the age of 18. The use of other supplements is necessary only in cases of food allergy or special diet or if the diet in unbalanced for some other reason and dietary supplements should not be used to replace a balanced diet. There are little studies on dietary supplement use in Finnish children, especially aged 3–6-years. Therefore, there is a need for a study on supplement use and sociodemographic factors associated with it. Aims: The aim of this study was to examine the use of dietary supplements and micronutrient intake from the supplements in 3–6-year-old children. Additionally, this study aimed to investigate the association between sociodemographic factors, special diets and dietary supplement use. Materials and methods: The data in this thesis is from the cross-sectional study of DAGIS -research project. 3–6-year-old participants (n=864) were recruited from 66 daycare centers from Uusimaa and South Ostrobothnia. Parents reported the supplement use of the child and filled in a background questionnaire. 822 of 864 families completed the FFQ-form and formed the study population of the thesis. The supplement use during the previous month, including brand name, dose, and frequency was surveyed. Dietary supplement database containing the nutritional content of 678 different supplements was compiled. Dietary supplements were categorized in to seven categories for the analysis: vitamin D, other single vitamin, single mineral, multivitamin-mineral, probiotics, fatty acids, and other supplements. In addition, the use of all supplements containing vitamin D were examined. The dietary supplement use in different age groups was tested with χ2-test. The association between dietary supplement use and sociodemographic factors was analyzed with logistic regression. The statistical analysis was conducted with IBM SPSS Statistics (version 25). Results: 85% of the children used at least one dietary supplement during the previous month. Vitamin D (58%) and multivitamin-multimineral (30%) supplements were the most used supplements in all age groups. 83% of the children used any supplement containing vitamin D. There was no statistically significant difference between the age groups in the use of different types of dietary supplements (p0.05). The children received 20 different micronutrients from the supplements. The mean daily intake of vitamin D from supplements in supplement users was 14 µg. Compared with the recommended 7.5 µg per day the intake from supplements was adequate. However, 17% of the children did not use vitamin D supplement and on the other hand, six children received vitamin D more than the upper tolerable level. Household income was positively associated with supplement use. The vitamin D use was associated with a higher household income and time of year. The use of more than one supplement was associated with the area of residence but also with higher age and having less children in the family. The use was more likely in South Ostrobothnia than in Uusimaa. Conclusions: The supplement use varied from non-users to children using six different supplements. The prevalence of recommended vitamin D supplement use was high but still there were children who did not receive any vitamin D from the supplements. Child Health Clinics play an important role in making the importance on vitamin D supplement use known. Every child should use vitamin D supplement all year round, despite the socioeconomic status or the area of residence.
Avainsanat: lasten ravitsemus
ravintolisä


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Kinnunen_Satu_Pro_gradu_2020.pdf 1.625MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot