Raivausmenetelmien käyttö sähkölinjojen vierimetsäalueilla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012104962
Title: Raivausmenetelmien käyttö sähkölinjojen vierimetsäalueilla
Author: Greis, Kalle
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012104962
http://hdl.handle.net/10138/322749
Thesis level: master's thesis
Discipline: Metsien ekologia ja käyttö
Forest Ecology and Management
skoglig ekologi och resurshushållning
Abstract: Tiivistelmä/Referat – Abstract Myrskyt ovat tutkimusten mukaan suuri yksittäinen syy metsätuhoihin. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat voimistuneet myrskyt ja routajaksojen vähentyminen ovat lisänneet myös puiden sähkölinjojen päälle aiheutuneita sähkökatkoksia. Myrskytuhojen takia vuonna 2013 Sähkömarkkinalakia uudistettiin, ja uuden lain myötä sähköverkkoyhtiöt alkoivat rakentaa sähköverkosta toimintavarma ympäristöä kaikissa sääolosuhteissa. Asemakaavan ulkopuolisilla alueilla sähkökatkot saavat tulevaisuudessa kestää pisimmillään 36 tuntia ja asemakaava-alueella korkeintaan 6 tuntia. Sähkölinjan maakaapeloinnin lisäksi tehokas keino sähköverkon toiminnan parantamiseen on olemassa olevan sähkölinjojen vierimetsänhoidon parantaminen. Suurimmat vierimetsästä aiheutuvat riskitekijät ovat tuuli- ja lumituhojen aiheuttamat puiden kaatumiset sähkölinjan päälle. Suurin osa sähköverkkojen jakeluverkosta on keskijännitteistä sähkölinjaa. Sähkölinjan alustaa kutsutaan usein johtokaduksi, ja sen ympärillä olevaa metsää vierimetsäksi. Johtokadun tai vierimetsän leveydelle ei ole virallista määritelmää, mutta monien ohjeistusten mukaan johtokadun leveys tulisi olla kuitenkin 6-10 metriä ja vierimetsän 10-20 metriä. Vierimetsänhoidossa korostuu liian pitkien ja potentiaalisesti sähkölinjan päälle kaatuvien puiden poistaminen ajoissa. Vierimetsänhoitoon käytettävät toimintatavat ja ohjeistukset ovat kirjavia, ja tässä tutkielmassa pyrittiin selvittämään, millaisia raivausmenetelmiä sähköverkkoyhtiöt käyttävät, kuinka vierimetsänhoito on yhtiöiden mukaan onnistunut ja mitkä ovat tärkeimpiä kehityskohteita vierimetsänhoidossa. Tutkielmassa tehtiin kyselytutkimus kymmenelle suomalaiselle sähköverkkoyhtiölle heidän toimintatavoistaan vierimetsänhoidossa. Haastateltavien joukossa oli kaikenkokoisia sähköyhtiöitä pienimmistä kaikkein suurimpiin. Tutkimus koettiin alun perin tarpeelliseksi vierimetsiin liittyvän vähäiset tutkimustiedon ja linjaraivauksia tekevän yrityksen kokemuksien vuoksi. Vierimetsänhoito on kokemuksien mukaan paikoitellen edelleen puutteellista. Tulosten perusteella sähköyhtiöt käyttävät sähkölinjan raivauksissa monitoimikoneraivausta, helikopterilla tehtyä raivausta sekä metsurityönä tehtyä raivausta. Vastaajien mukaan helikopteriraivaus koettiin parhaana menetelmänä, joskin raivausmenetelmien vertailu on haasteellista, sillä menetelmiä käytetään jokseenkin eri tarkoituksiin. Tyytyväisyys sähköyhtiöiden tekemään vierimetsänhoitoon jakautui, ja parannettavaa löytyi etenkin vuorovaikutuksessa maanomistajien kanssa sekä riskipuiden löytämisessä. Ohjeistuksina käytetään etenkin Tapion Hyvän Metsänhoidon Suosituksia. Vierimetsän hoito on käsitteenä vielä uusi, ja sähköverkkoyhtiöt ovat kiinnostuneet vierimetsänhoidosta tosissaan vasta sähkömarkkinalain uudistamisen jälkeen. Uusi tutkimustieto linjaraivauksista on hyödyllistä, sillä aihe on vielä melko vähän tutkittu.
Subject: vierimetsä
linjaraivaus
vierimetsänhoito
keskijännitelinja
johtokatu
johtoalue
sähköverkkoyhtiö


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record