Ilmaston lämpenemisen vaikutus öljyhampun (Cannabis sativa L.) satoon, öljy- ja proteiinipitoisuuteen ja kasvuun

Abstract

Ihminen on lisännyt kasvihuonekaasujen määrää ilmassa etenkin fossiilisten polttoaineiden käytön myötä esiteollisesta ajasta alkaen. Tästä seuraa voimistuneen kasvihuoneilmiön kautta ilmaston muuttuminen ja keskilämpötilan nousu. Tulevaisuudessa ilmastonmuutosta ja lämpötilan nousua on pystyttävä hillitsemään maapallon väestön kasvun aiheuttaman kulutuksen kasvaessa ja lisääntyneen ruuantuotannon tarpeen ohessa kestävillä ja ilmastoystävällisillä ratkaisuilla. Ilman keskilämpötilan nousun ennustetaan lisäävän viljelykasvinen satoisuutta Suomessa ja pidentävän termistä kasvukautta. Noussut lämpötila vaikuttaa siementen öljy- ja proteiinipitoisuuteen ja kasvien kehitysnopeuteen. Erikoiskasvina öljyhamppu tuo monipuolisuutta viljelyyn ja katkaisteen tautipainetta. Voimakaskasvuisena kasvina öljyhamppu toimiin hiilensitojana ja parantaa maan ominaisuuksia. Ravitsevat siemenet tarjoavat kasviöljyn ja -proteiinin lähteen ravintona ja rehuna lisäten kotimaista valkuaisomavaraisuutta. Bioenergianlähteen ä öljyhamppu voidaan korvata fossiilisia polttoaineita biomassana ja öljynä. Työssä tutkittiin keskilämpötilan nousun vaikutusta öljyhampun siemensatoon, öljy- ja proteiinipitoisuuteen ja seurattiin korkeamman keskilämpötilan vaikutusta öljyhampun kasvuasteiden kehittymiseen. Kasvatuskokeet toteutettiin kasvukausina 2016 ja 2017 kasvihuoneessa ja pellolla. Kokeessa verrattiin myös kahden kasvukauden eroa kasvihuoneessa ja pellolla kasvupaikkana. Öljyhamppu tuotti kasvihuoneessa korkeamman sadon, 2888 kg/ha vuonna 2016 ja 2348 kg/ha vuonna 2017, vaikka koeastelemassa keskilämpötilaeroksi peltoon saatiin vain +1 °C. Viileämmällä pellolla siementen öljypitoisuus oli suurempi ja proteiinipitoisuus matalampi kuin lämpimämmässä kasvihuoneessa. Kasvihuoneen suuremmat sadot osoittavat, että öljyhampulla on huomattava satopotentiaali tulevaisuudessa käytettävänä. Kasvuasteiden kehittymiset eivät eronneet toisistaan merkittävästi kasvihuoneen ja pellon välillä. Kasvuasteiden saavuttamiseen tarittavat tehoisat lämpösummat olivat pääsääntöisesti kasvihuoneessa korkeammat kuin pellolla. Liian matalaksi jäänyt kasvihuoneen keskilämpötilan nosto ei antanut riittävän varmaa perustetta öljyhampun siemensadon lisäykseen. Kasvihuoneen ja pellon eri maalaji selittävät enemmän sadon vaihtelua. Suomen ilmastossa öljyhampun siementen öljypitoisuus on korkea, mutta sen laskusta ilmaston lämmetessä ei saatu riittävää todistetta tutkimuksessa.