Koneellisen korjuun työmenetelmät ja korjuujälki kuusikoiden sulan maan aikaisissa harvennuksissa kivennäismailla

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012104965
Titel: Koneellisen korjuun työmenetelmät ja korjuujälki kuusikoiden sulan maan aikaisissa harvennuksissa kivennäismailla
Författare: Mikkola, Tuomas
Medarbetare: Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Avdelningen för skogsvetenskaper
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2020
Språk: fin
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012104965
http://hdl.handle.net/10138/322807
Nivå: pro gradu-avhandlingar
Ämne: Metsävaratiede ja -teknologia
Forest Resource Science and Technology
Skogsresursvetenskap och -teknologi
Abstrakt: Hoidettujen ja ajallaan harvennettujen metsien rooli korostuu tulevaisuudessa, kun puuta tarvitaan teollisuuden lisäksi yhä enemmän myös energiakäyttöön. Korjuujäljen tulisi olla mahdollisimman vauriotonta, jotta metsä jäisi sekä rakenteellisesti että laadullisesti hyvään kasvukuntoon. Puunkorjuuseen liittyy kausivaihtelua ja perinteisesti hakkuut on pyritty tekemään maan ollessa jäässä. Ilmastonmuutoksesta johtuva talvien lyheneminen ja lämpeneminen sekä aiempaa suuremmat sademäärät edellyttävät puunkorjuun sopeuttamista muuttuneisiin olosuhteisiin. Raskas korjuukalusto muodostaa riskin maaperän ja jäävän puuston vaurioitumiselle, sillä korjuun vaikutukset kohdistuvat puihin ja niiden kasvualustaan. Kuusikot ovat puunkorjuun näkökulmasta haastavia kohteita, sillä niiden juuret kasvavat lähellä maan pintaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, soveltuuko kuiva loppukesä kuusikkoharvennuksiin ja millainen vaikutus tutkitulla ajankohdalla on korjuujälkeen. Tutkimuksessa seurattiin reaaliaikaisesti hakkuu- ja ajokoneen työskentelyä viidellä leimikolla eteläisessä Suomessa. Hakkuun osalta tutkittiin kahden erilaisen työmenetelmän vaikutusta tuottavuuteen, hakkuutähteen määrään ajourilla ja korjuujälkeen. Normaalilla työtavalla kauempana ajourilta sijainneet rungot käsiteltiin urien ulkopuolella. Suojaavalla työtavalla koneen kuljettaja käsitteli runkoja mahdollisimman paljon uran päällä. Työmenetelmiä vertailtiin aikatutkimuksen avulla. Korjuujäljen osalta mitattiin maasto- ja puustovaurioita. Lisäksi aineistoa käytettiin raiteistumista ennustavan mallin muodostamiseen. Työmenetelmien välinen ero hakkuun tuottavuuden osalta ei muodostunut merkittäväksi. Suojaava työtapa lisäsi hakkuukoneen ajanmenekkiä noin 6 %. Kuusikoiden korkeasta hakkuutähdepotentiaalista johtuen molemmilla työmenetelmillä saatiin tuotua 86-92 % saatavilla olevasta hakkuutähdemassasta urille. Korjuuvaurioiden määrä vaihteli leimikoiden välillä huomattavan paljon. Suurin osa puustovaurioista oli hakkuukoneiden aiheuttamia runkovaurioita. Ajokoneet muodostivat puolestaan suurimman osan ajourapainumista sekä juuristo- ja juurenniskavaurioista. Ennustettaessa ajourapainumien kehittymistä todettiin riippuvuus kumulatiiviseen ylikulkeneeseen massaan ja hakkuutähteen paksuuteen.
Subject: Hakkuun työmenetelmät
korjuujälki
maastovauriot
raiteistuminen
puunkorjuu
harvennus


Filer under denna titel

Filer Storlek Format Granska

There are no files associated with this item.

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post