Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutoksen vaikutus kuntoutuksen kohdentumiseen. Rekisteritutkimus vuosien 2014, 2016 ja 2017 kuntoutuspäätöksistä

Show simple item record

dc.contributor.author Heino, Pekka
dc.contributor.author Mäkinen, Jenna
dc.contributor.author Seppänen-Järvelä, Riitta
dc.date.accessioned 2020-12-11T13:08:46Z
dc.date.available 2020-12-11T13:08:46Z
dc.date.issued 2020-12-11
dc.identifier.isbn 978-952-284-108-7 (pdf)
dc.identifier.issn 2343-2780 (ISSN-L)
dc.identifier.issn 2343-2799 (verkkojulkaisu)
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe20201211100373 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/322817
dc.description.abstract Tässä rekisteritutkimuksessa selvitettiin vuoden 2016 alussa voimaan tulleen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutoksen (L 145/2015) vaikutuksia Kelan järjestämisvastuulla olevan lääkinnällisen kuntoutuksen kohdentumiseen. Lainmuutoksen yhteydessä poistettiin kuntoutuksen kytkös tasoltaan vähintään korotettuun vammaisetuuteen ja hakijan toimintakykyä alettiin arvioida laaja-alaisesti ICF-luokituksen mukaiset osa-alueet huomioiden. Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena, jossa aineistoon (n = 42 480) poimittiin vuosina 2014, 2016 ja 2017 vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tai vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta hakeneet henkilöt. Hakemustietoihin liitettiin hakemusvuoden maksutiedot vammaisetuuksista sekä väestörekisteristä saatuja demografisia taustatietoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin lainmuutoksen vaikutuksia myönteisten ja hylkäävien päätösten määrään, hylkäysperusteisiin sekä päätösten kohdentumiseen. Hakemusten määrä kasvoi vuodesta 2014. Myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneiden määrä nousi, mutta samalla hylättiin aiempaa enemmän erityisesti terapioihin liittyviä ohjauskäyntejä ja laitosmuotoista kuntoutusta. Myönteisiä kuntoutuspäätöksiä annettiin vammaisetuuden perusosan perusteella tai ilman vammaisetuutta noin 4 000 kuntoutujalle vuonna 2016 ja noin 8 000 kuntoutujalle vuonna 2017. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt -ryhmään kuuluvien diagnoosien määrä nousi vuoteen 2014 verrattuna myönteisen päätöksen saajilla, ja yli puolella hakijoista oli kyseiseen sairauspääryhmään kuuluva diagnoosi. Erityisesti sellaisten lasten ja nuorten, joilla on laaja-alaiset kehityshäiriöt -ryhmään kuuluva diagnoosi, osuus kasvoi sekä hakijoiden että myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneiden joukossa. Vaikka Kelan järjestämisvastuulla olevaa lääkinnällistä kuntoutusta saa nyt vammaisetuudesta riippumatta, on korotettu tai ylin vammaisetuus edelleen vahvasti yhteydessä myönteiseen kuntoutuspäätökseen. fi
dc.format.extent 115 fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Kela fi
dc.relation.ispartofseries Sosiaali- ja terveysturvan raportteja fi
dc.subject kuntoutus fi
dc.subject lääkinnällinen kuntoutus fi
dc.subject päätökset fi
dc.subject lainsäädäntö fi
dc.subject toimintakyky fi
dc.subject vammaistuet fi
dc.subject hakemukset fi
dc.title Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutoksen vaikutus kuntoutuksen kohdentumiseen. Rekisteritutkimus vuosien 2014, 2016 ja 2017 kuntoutuspäätöksistä fi
dc.description.reviewstatus peerReviewed fi
dc.relation.numberinseries 23 fi
dc.type.okm C1 Kustannettu tieteellinen erillisteos fi
dc.publisher.place Helsinki fi
dc.type.refworks Book, Whole fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Raportteja23_saavutettava.pdf 1.426Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record