Voivatko kuolleet kajaa, sopiiko merralla ajaa? : Riimit Sergej Êseninin runoelman Pantokrator suomennostyön haasteena

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155138
Title: Voivatko kuolleet kajaa, sopiiko merralla ajaa? : Riimit Sergej Êseninin runoelman Pantokrator suomennostyön haasteena
Author: Virtanen, Julia
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos 2010-2017
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages 2010-2017
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk 2010-2017
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155138
http://hdl.handle.net/10138/322923
Thesis level: master's thesis
Discipline: venäjän kääntäminen
Russian Translation
Rysk översättning
Abstract: Kuvailen pro gradu -työssäni venäläisen runoilijan Sergej Êseninin (1895−1925) runoelman Pantokrator (1919) käännösprosessia ja esitän työn lopputuloksena syntyneen käännökseni runoelmasta. Tutkielmani on kommentoitu käännös, ja tutkimusmenetelmäni on empiirinen. Työni tutkimusmateriaalina on Êseninin kirjoittama runoelma Pantokrator (1919) ja runoelmasta laatimani käännös Kaikkivaltias. Kiinnitän työssäni huomiota erityisesti käännöksen riimien keksimisen haasteisiin. Työni teoreettisen viitekehyksen muodostaa Katharina Reissin ja Hans J. Vermeerin skoposteoria Christiane Nordin lisäyksin. Lisäksi käytän työssäni kirjallisuudentutkimuksen runoanalyysin käsitteitä ja kuvakielen analysointiin sovellan Benjamin Hrušovskin viitekehysanalyysimallia. Skoposteorian mukaan käännösprosessin aluksi määritellään käännöksen skopos eli funktio tai tarkoitus. Skoposteoriassa huomiota kiinnitetään adekvaattisuuteen, käännöksen toimivuuteen omassa kontekstissaan. Skoposteorian mukaan käännöksen tulee myös noudattaa lojaaliusperiaatetta eli vastata käännöksessä mukana olevien kulttuurien käsitystä kääntämisestä. Käännökseni skopos on välittää lukijalle käsitys Êseninin runoelman aiheesta, tunnelmasta ja siitä, miten ja mitä keinoja käyttäen runoelma on kirjoitettu. Pantokratorin aihe on yhteiskunnallinen muutos tai toive muutoksesta. Rakenteeltaan runoelma on säännönmukainen: siinä on käytetty riimiä ja runoelman osasta toiseen vaihtuvaa mittaa. Êseninille tyypillinen värikäs kuvakieli on myös Pantokratorin keskeisiä tyylikeinoja. Riimien rakentaminen käännökseen on yksi suurimpia runouden kääntämisen haasteita. Kääntäessään runoa tai runoelmaa runomittaan ja pyrkiessään luomaan käännösrunoon loppusoinnut, kääntäjä saa olla erityisen tarkkana, että käännös vastaa lojaaliusperiaatteen mukaan yleistä käsitystä kääntämisestä eli on tarpeeksi uskollinen lähtötekstin merkityssisällölle. Tärkeää on myös adekvaattisuus. Mielestäni huolellinen lähtötekstin analyysi on tärkeä pohja, jota vasten voi tarkastella eri käännösratkaisuja varsinkin lojaaliuden näkökulmasta. Käännöksen runomitan ja riimityksen luomisessa käytän työssäni apuna metristä pohjakaavaa. Käännöksessäni on osasta toiseen vaihtuva mitta, mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman yhteensointuvia riimejä, ja siitä saa mielestäni käsityksen Pantokratorin aiheesta ja tunnelmasta. Riimeissä tavoittelen mahdollisimman suurta äänteellistä yhtenäisyyttä niillä ehdoilla, että käännös kuitenkin noudattaa lojaaliusperiaatetta ja toimii tulokielisenä runoelmana.
Subject: Käännöstiede
runoanalyysi
venäjän kääntäminen
lyriikan kääntäminen
riimit
Sergej Êsenin


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Virtanen_Julia_pro_gradu_2020.pdf 970.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record