Aallonharjalle! : retorinen analyysi Aalto-yliopiston muodostumisesta Opetusministeriön ja ylioppilaskuntien välisessä keskustelussa

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155034
Julkaisun nimi: Aallonharjalle! : retorinen analyysi Aalto-yliopiston muodostumisesta Opetusministeriön ja ylioppilaskuntien välisessä keskustelussa
Tekijä: Saloniemi, Jaakko
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos 2010-2017
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages 2010-2017
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk 2010-2017
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2020
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155034
http://hdl.handle.net/10138/323031
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Fonetiikka (puheviestinnän linja)
Phonetics (Speech Communication)
Fonetik (talkommunikationslinjen)
Tiivistelmä: Aalto-yliopiston perustaminen on ainutkertainen tapahtuma Suomen yliopistokentässä. Yliopisto aloitti toimintansa vuonna 2010 ensimmäisenä säätiömuotoisena yliopistona Tämän työn tarkoituksena oli kuvata Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun sekä niiden ylioppilaskuntien välistä keskustelua muodostumisesta Opetusministeriön kanssa aina säädekirjaa koskevaan keskuteluun saakka. Työssä aineistona käytettiin Opetusministeriön muistiota yhdistymisestä, säädekirjan luonnosta ja säädekirjan julkaisua. Kukin asiakirjoista viritti keskustelua, johon ylioppilaskunnat ottivat kantaa omilla tiedotteillaan tai puheillaan. Tutkimuksen kohteena oli siis kolme eri perustamisvaiheessa käytyä julkista keskustelua, joissa osapuolina olivat ylioppilaskunnat ja Opetusministeriö. Analyysimenetelmänä käytettiin retorisen analyysin mallia, jonka Karlberg ja Mral ovat esitelleet 1998. Tätä tutkimusta varten tätä perustaltaan neoklassista analyysimenetelmää muokattiin tekstien tutkimukseen sopivaksi. Analysoitavat osa-alueet olivat konteksti, dispositio, vaikuttamisen peruskeinot ja argumenttianalyysi. Tutkimuksessa todettiin, että yhdistymistä perusteltiin kansallisilla hyötynäkökohdilla ja uuden hallintomallin joustavuudella. Vastaavia uudistuksia oli tehty monissa Europan maissa. Säätiömalli helpottaa rahoituksen hankintaa ja tekee yliopistosta kilpailukykyisemmän. Ylioppiskunnista TKY ja KY pitivät perustettavaa yliopistoa mahdollisuutena. Opiskelijoiden asema on kuitenkin turvattava ja hallintomallin tulee ottaa huomioon opiskelijoiden kannat. TOKYO kanta yhdistymiseen oli varautunut, koska yhdistymistä pidettiin heidän arvojen vastaisena.
Avainsanat: retoriikka
neoklassinen retoriikka
retorinen analyysi
julkiset organisaatiot
Aalto -yliopisto


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Saloniemi_Jaakko_tutkielma_2020.pdf 652.2KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot