"In die Suhle oder in die Schule?" : Zu Wortspielübersetzungen am Beispiel der Übersetzung von Jojo, Kleiner Hund − groβes Abenteuer

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155046
Julkaisun nimi: "In die Suhle oder in die Schule?" : Zu Wortspielübersetzungen am Beispiel der Übersetzung von Jojo, Kleiner Hund − groβes Abenteuer
Tekijä: Löfman, Milla-Maaria
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos 2010-2017
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages 2010-2017
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk 2010-2017
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2020
Kieli: ger
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155046
http://hdl.handle.net/10138/323065
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: germaaninen filologia
Germanic Philology
Germansk filologi
Tiivistelmä: Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sanaleikkejä ja niiden kääntämistä lastenkirjallisuudessa kääntäjän näkökulmasta. Tutkimusaineistona toimivat Bengt Birckin ja Jan Birckin vuonna 2014 ilmestynyt saksankielinen lastenkirja Jojo, Kleiner Hund − groβes Abenteuer, todelliseen käännöstoimeksiantoon perustuva käännösprosessi sekä valmis käännös, vuonna 2017 suomeksi ilmestynyt Jojo − pienen koiran suuret seikkailut (suom. Milla Löfman). Saksankielinen alkuteos on 105-sivuinen, kuvitettu lastenkirja, joka soveltuu niin ääneen luettavaksi kuin juuri lukemaan oppineille. Kieli on helpohkoa sekä rakenteeltaan että sanastoltaan ja sisältää puhekielen piirteitä, mikä on tyypillistä lastenkirjalle. Teoreettisen viitekehyksen tutkielmalle luovat lasten- ja nuortenkirjallisuutta käännettäessä huomioon otettavat erityispiirteet, kuten kielellinen sujuvuus, useammasta kohteesta koostuva kohderyhmä sekä sanaleikkien ja niiden käännösstrategioiden luokittelu Delabastitan (1999, 2004) mukaan. Kuvitetun kirjan kyseessä ollessa on huomiota kiinnitetty myös tekstin ja kuvan väliseen suhteeseen. Tutkielman analyysiosiota varten lähdetekstistä löytyneet sanaleikit on luokiteltu fonetiikkaan, leksikkoon, morfologisiin piirteisiin sekä semantiikkaan perustuviin sanaleikkeihin. Niiden käännösstrategiat on puolestaan jaettu sanaleikin kääntämiseen sanaleikkinä, korvaamiseen jollain muulla retorisella keinolla tai poisjättämiseen. Lähdetekstistä löytyi yhteensä 28 sanaleikkiä, joista kolme kuului samanaikaisesti useampaan sanaleikkiluokkaan. Fonetiikkaan perustuvia sanaleikkejä löytyi 14, leksikkoon perustuvia 11 ja morfologiaan perustuvia kaksi. Tavoitteenani oli kääntää mahdollisimman moni sanaleikki kohdekielelle, ja suurin osa lähtötekstin sanaleikeistä kääntyikin suomeksi joko sanaleikkinä tai korvaavalla retorisella keinolla. Ainoastaan kuuden sanaleikin kohdalla päädyin jättämään käännöksessä ”sanaleikillisyyden” pois. Suurimmat haasteet sanaleikkien kääntämisessä aiheutuivat tutkimukseni mukaan saksan ja suomen kielen foneettisista ja rakenteellisista eroista, ja sopivan käännösratkaisun löytyminen edellytti kekseliäisyyttä, kollegiaalista yhteistyötä sekä aikaa.
Avainsanat: sanaleikit
lastenkirjallisuus
kääntäminen
Wortspiele
Kinderliteratur
Übersetzung


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot