Der Umfang des aktiven Wortschatzes finnischer Deutschlernender im mündlichen HY-TALK-Sprachtest : Eine qualitative Analyse

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155047
Title: Der Umfang des aktiven Wortschatzes finnischer Deutschlernender im mündlichen HY-TALK-Sprachtest : Eine qualitative Analyse
Author: Nordgren, Ulla
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos 2010-2017
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages 2010-2017
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk 2010-2017
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: ger
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155047
http://hdl.handle.net/10138/323067
Thesis level: master's thesis
Discipline: germaaninen filologia
Germanic Philology
Germansk filologi
Abstract: Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Humanistinen tiedekunta Tekijä – Författare – Author Ulla Nordgren Työn nimi – Arbetets titel – Title Der Umfang des aktiven Wortschatzes finnischer Deutschlernender im mündlichen HY-TALK-Sprachtest. Eine qualitative Analyse. Oppiaine – Läroämne – Subject Germaaninen filologia Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu -tutkielma Aika – Datum – Month and year Marraskuu 2020 Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages 76 s. Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkimukseni on osa Helsingin Yliopiston Hy-Talk-projektia, jossa on käytetty Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoista sovellettua opetussuunnitelman perusteita varten kehitettyä 10-portaista arvostelutaulukkoa kuvaamaan opiskelijoiden suullisen kielitaidon tasoa. Kuvaan laadullisessa tutkimuksessani lukion 1.-luokan A-saksan lukijoiden sanastoa suullisessa Hy-Talk-testissä antaen esimerkkejä, miltä kieli eri taitotasoilla voisi näyttää, sekä peilaan tuloksia opiskelijoiden puhetuotoksista saamiin arviointeihin. Teoriaosassa määrittelen työni kannalta keskeisiä käsitteitä kuten puhuttu kieli ja suullinen kommunikaatio, sana, sanaluokat, sanasto, suullinen kielitaito ja sen arviointi sekä leksikaaliset virheet. Hy-Talk-projektin tarkoituksena on käytännössä tutkia suullisen kielitaidon arviointia ja kehittää suullisen kielitaidon oppimista ja opettamista eri kouluasteilla. Projekti on kehittänyt suullisen kielitaidon testin, jossa arvioidaan tehtävän suorittamista, sujuvuutta, ääntämistä, kieliopillista oikeellisuutta ja sanaston laajuutta sekä sen hallintaa. Aineistonani on 12 oppilaan suulliset tuotokset testin neljässä eri tehtävässä. Oppilaat ovat sanaston laajuuden suhteen taitotasoilla A2.2, A2.1 ja A1.3, ja he työskentelivät testissä pareittain. Tutkimuksen aineisto koostuu videonauhoituksista, litteroinneista ja 6-7 saksan opettajan arvioinneista. Selvitän kuinka laaja oppilaiden aktiivinen saksan kielen sanavarasto on käyttäen apuna sanojen type–token -suhdetta. Lisäksi tutkin vieraskielisten sanojen ja oppilaiden itse keksimien sanojen määrää sekä sanojen määrää autosemanttisissa sanaluokissa (substantiivit, verbit, adjektiivit ja adverbit) sekä sanojen kuuluvuutta saksan perussanastoon. Lopuksi annan esimerkkejä autosemanttisten sanojen leksikaalisista virheistä ja niiden syistä, sekä vertaan tutkimuksen tuloksia arvioitsijoiden antamiin arviointeihin. Tutkimukseni tuloksena on, että sanaston laajuuden suhteen A1.3 tasolla olevien oppilaiden kielessä oli selkeitä eroja verrattuna A2.2 ja A2.1 tasolla olevien oppilaiden kieleen. A1.3 tasolla oppilaiden sanavarasto oli huomattavasti pienempi ja oppilaat käyttivät puheessaan enemmän vieraskielisiä sanoja sekä tekivät enemmän leksikaalisia virheitä autosemanttisten sanaluokkien sanoissa verrattuna oppilaisiin tasoilla A2.2 ja A2.1. A1.3 tasolla tehtiin enemmän interferenssivirheitä sekä kommunikaatiostrategioihin liittyviä virheitä kuin A2.2 ja A2.1 tasoilla. A2.2 tasolla oppilaiden virheet johtuivat enemmän saksan kielen sisäisistä syistä. A2.1 tasolla virheet jakaantuivat melko tasaisesti interferenssivirheisiin, kommunikaatiostrategioihin liittyviin virheisiin ja muista syistä johtuviin virheisiin. A1.3 tasolla keksittiin enemmän omia sanoja ja käytettiin vähemmän harvinaisia sanoja kuin tasoilla A2.2 ja A2.1. Tasolla A1.3 käytettiin vähemmän sanoja muista kuin autosemanttisten sanojen sanaluokista ja käytettiin esim. vähemmän modaaliverbejä, eriäviä yhdysverbejä ja refleksiiviverbejä kuin tasoilla A2.2 ja A2.1. Oppilasarvioinneissa oli hajontaa, mikä voisi kertoa siitä, että 10-portainen arvostelutaulukko on liian laaja tai tulkinnanvarainen, tai että suullisen kielitaidon arviointi ylipäänsä on haasteellista. Taitotasoilla A2.2 ja A2.1 olevien oppilaiden kielessä ei ollut mainittavia sanastollisia eroja. Suullisen kielitaidon merkitys tulee koko ajan lisääntymään ja haasteita sen opettamisessa ja oppimisessa tuovat varhennettu kielenopetus ja tuleva yo-kirjoitusten suullisen kielitaidon koe. Suullisen kielitaidon tutkimusta ja uusia käytänteitä tarvitaan jatkossakin, jotta suullisen kielitaidon arvioiminen saataisiin toimivaksi ja luotettavaksi. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Hy-Talk, Eurooppalainen viitekehys, type–token -suhde, sanaston laajuus, suullinen kielitaito ja sen arviointi, leksikaaliset virheet Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Keskustakampuksen kirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information
Subject: Hy-Talk
Eurooppalainen viitekehys
type–token -suhde
sanaston laajuus
suullinen kielitaito ja sen arviointi
leksikaaliset virheet
Subject (yso): Eurooppalainen viitekehys
Hy-talk
type-token-suhde
sanastot
suullinen kielitaito
arviointi
virheet


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record