Allegorinen elämän ylistys : romanttisen hovirakkauden merkitys C. S. Lewisin rakkauden teologialle

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012165266
Title: Allegorinen elämän ylistys : romanttisen hovirakkauden merkitys C. S. Lewisin rakkauden teologialle
Alternative title: Allegorical Praise of Life : The Significance of Romantic Courtly Love for C. S. Lewis's Theology of Love
Author: Sariola, Jukka
Other contributor: Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Theology
Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012165266
http://hdl.handle.net/10138/323155
Thesis level: master's thesis
Discipline: Ekumeniikka
Ecumenics
Ekumenik
Abstract: Tutkielma tarkastelee C. S. Lewisin (1898–1963) rakkauden teologiaa kahden lähteen kautta. Näistä ensimmäinen The Allegory Of Love, Study in Medieval Tradition (1936) on Lewisin kirjallisuushistoriallinen teos romanttisen rakkauden synnystä ja kehityksestä, missä hän esittelee hovirakkauden vaikutusta kirjallisuuden ilmiönä. Toisena lähteenä käytän Lewisin rakkaudenteologista teosta The Four Loves (1960), jossa hän viittaa muutamalla tavalla The Allegory Of Lovessa esittämiinsä ajatuksiin. Merkittävin näistä on Lewisin tekemä maininta, kuinka hän puhuessaan hovirakkaudesta erehtyi pitämään sitä ainoastaan kirjallisuuden ilmiönä. Tämän lisäksi tuon esille rakenteellisia samankaltaisuuksia hovirakkauden ja Eros-rakkauden turmeltumisen määrittelyissä, sekä arvioin Spenserin eettisen allegorian vaikutuksia Lewisin teologiseen ajatteluun. Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen analyysi. Käyn ensin läpi The Allegory of Loven lukuja, joissa Lewis esittelee teoreettiset välineet, allegorian ja hovirakkauden, jonka jälkeen jatkan kahteen lukuun, joissa Lewis esittelee teoreettisen skeemansa kautta kahta teosta. Ensimmäinen näistä on Romance of the Rose -luku, jossa Lewis keskittyy Guillaume de Lorrisin teokseen ja esittelee sen kautta hovirakkauden mallin, jossa näkyvät kaikki sen tuntomerkit. Toisena analysoin Edmund Spenserin The Faerie Queen -runoteosta esittelevää lukua. Lopuksi siirryn vertailemaan Lewisin Allegoryn ajattelua ja hänen Four Lovesin rakkaudenteologiaansa. Tutkimusmateriaalini perusteella Lewis on tukeutunut joihinkin Spenseriltä löydettävissä oleviin ideoihin muotoillessaan omaa rakkauskäsitystään. Spenserin merkitys on muuta materiaalia korostuneempi ja sen takia myös tutkimukseni fokus liittyy ensisijaisesti Spenseriin. Lewisin nähdään esimerkiksi omaksuneen Spenserin rakkauksien nimitykset rakkaudenteologiaansa myöhemmässä The Four Loves teoksessa. Lainaus on myös nähtävissä merkkinä laajemmasta ajatuksellisesta hyödyntämisestä, mutta toisaalta Lewisilla on myös muita vaikuttimia Spenserin lisäksi. Tutkimukseni viimeisessä luvussa nostan esille Lewisin Eros-rakkauden turmeltumis ja hovirakkauden yhteyksiä sekä arvioin Allegoryn Faerie Queen-luvun yhteyksiä The Four Lovesin rakkauskäsitykseen. Spenserin ja Lewisin suurin yhdistävä ajatus on imitaatio ja moraalisen pyrkimyksen merkitys siirtymisessä Spenserillä lähemmäs universaalia arkkityyppiä ja Lewisillä Jumalaa. Lewisin suhtautuminen Spenserin teokseen on nähtävissä läpi elämän jatkuneena arvostuksena ja kiintymyksenä runoilijan ajatuksia kohtaan. The Faerie Queen on elämän ylistystä, jonka lukeminen parantaa mielen ja ruumiin, Lewis kirjoittaa.
Subject: C. S. Lewis
Edmund Spenser
allegoria
hovirakkaus
rakkaus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Sariola_Jukka_ProGradu_2020.pdf 700.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record