Kirkon lastenohjaajien käsitykset sukupuolieroista

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Theology en
dc.contributor Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten sv
dc.contributor.author Rauhamäki, Terhi
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202012165236
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/323204
dc.description.abstract HELSINGIN YLIOPISTO  HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto  Fakultet/Sektion Teologinen tiedekunta Laitos  Institution Käytännöllisen teologian laitos TekijäFörfattare Rauhamäki Terhi Työn nimi Arbetets titel Kirkon lastenohjaajien käsitykset sukupuolieroista Oppiaine  Läroämne Uskonnonpedagogiikka Työn laji Arbetets art pro gradu -tutkielma Aika Datum Marraskuu 2020 Sivumäärä Sidoantal 112+14+1 Tiivistelmä Referat Työssä tutkitaan Suomen ev.lut. kirkon lastenohjaajien käsityksiä päiväkerhon toiminnassa näkyvistä sukupuolieroista. Sukupuoli ja sen merkitys on herättänyt runsaasti keskustelua 2000-luvulla sekä kirkossa että yhteiskunnassa. Kirkon varhaiskasvatuksen teema vuosina 2006-2008 oli ”Tytöt, pojat – Jumalan silmissä kaunis”. Sittemmin kirkon kasvatuksen linjaukseen on lisätty myös pyrkimys sukupuolisensitiiviseen työotteeseen. Pedagogisen toiminnanteorian mukaan kasvattajien omat näkemykset ohjaavat heidän toimintaansa ja välittyvät näin lapsille, edelleen muokattaviksi. Tutkimuksessa tarkastellaan kirkon lastenohjaajien käsityksiä sukupuolesta kahden tutkimusongelman avulla: 1. Millaisia näkemyksiä lastenohjaajilla on sukupuolieroista kerhon ohjatuissa toiminnoissa ja 2. Millaisia näkemyksiä lastenohjaajilla on sukupuolieroista lasten omaehtoisessa toiminnassa. Tutkimuksen teoreettisessa taustassa käsitellään sosialisaation ja pedagogisen toiminnan teorian suhdetta, sukupuoli-identiteetin kehittymisen psykologiaa, erilaisia sukupuolieron näkökulmia sekä kirkon varhaiskasvatusta. Tutkimus on laadullinen. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa lastenohjaajaa Itä- ja Etelä-Suomesta. Puolistrukturoidut teemahaastattelut nauhoitettiin ja purettiin litteroimalla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sitä luettiin läpi useaan kertaan pyrkien hahmottamaan erilaisia sukupuolieron käsityksiä mielekkäinä kokonaisuuksina. Analyysiyksikkönä käytettiin sukupuoliero käsitystä asiayhteydessään. Aineistosta hahmottui neljä eri tapaa suhteuttaa tytöt ja pojat toisiinsa: 1. Eroa tyttöjen ja poikien välillä, 2. Eroa ja yhtäläisyyttä tyttöjen ja poikien välillä, 3. Yhtäläisyyttä ja eroa tyttöjen ja poikien välillä ja 4. Ei eroa tyttöjen ja poikien välillä. Analyysiyksiköt järjestettiin ohjatun toiminnan ja omaehtoisen toiminnan yläluokkiin. ”Ohjatut toiminnat” yläluokka sisältää luokat keskusteluhetket, askarteleminen, musiikkitilanteet, liikunta, satuhetket ja hartaudet ja ”Omaehtoinen toiminta” yläluokka luokat leikit, ryhmät, vuorovaikutus, fyysisyys ja ilmaisu sekä konfliktit. Tutkimuksesta käy ilmi, että pääsääntöisesti lastenohjaajien käsitykset tytöistä ja pojista ovat havaitsemistaan eroista huolimatta joustavia; lastenohjaajat pyrkivät näkemään lapset yksilöinä tekemättä itsetarkoituksellisesti erotteluja sukupuolten välille. Ohjatuissa toiminnoissa lastenohjaajat eivät havainneet merkittäviä eroja, lukuun ottamatta poikien tarvetta suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen ja askarteluissa ja satuhetkissä itseään kiinnostaviin aiheisiin. Hartauksissa eroja pidettiin pienimpinä. Vuorovaikutustaitoja vaativissa tilanteissa korostui tyttöjen varhaisempi kielellinen ja sosiaalinen kehitys. Sukupuolten välisiä eroja nähtiin vahvimmin ja eniten lasten omaehtoisessa toiminnassa. Tyttöjen leikeissä havaittiin enemmän koti- ja ihmissuhdesisältöjä ja poikien leikeissä puolestaan sankari- ja kilpailusisältöjä. Poikien leikit näyttäytyvät myös pääsääntöisesti fyysisempinä, joskin myös tyttöjen tekeminen havaittiin fyysisesti aktiivisena. Vuorovaikutus tyttöjen kesken nähtiin usein monimutkaisena, mutta taitavana, poikien katsottiin toimivan useammin ryhmänä, mutta konfliktien selvittämisen olevan heille useammin haastavaa. Johtopäätöksenä esitän, että lastenohjaajat pääsääntöisesti pyrkivät näkemään ja kasvattamaan lapsia yksilöinä. Sukupuolieroja sekä havaittiin, että ei havaittu, usein samanaikaisesti, mutta niitä ei pidetty lasta arvottavana ominaisuuksina. Avainsanat – Nyckelord Lastenohjaajat, sukupuolierot, kirkon lapsityö Säilytyspaikka – Förvaringställe Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia Muita tietoja fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject lastenohjaajat
dc.subject sukupuolierot
dc.subject kirkon lapsityö
dc.title Kirkon lastenohjaajien käsitykset sukupuolieroista fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Uskonnonpedagogiikka fi
dc.subject.discipline Religious Education en
dc.subject.discipline Religionspedagogik sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202012165236

Files in this item

Files Size Format View
Rauhamaki­_Terhi_tutkielma_2020.pdf 971.6Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record