Paikalliset koulumarkkinat ja kouluvalintojen yhteys kaupunkikoulujen eriytymiseen : tapaus Pohjois- ja Koillis-Helsinki

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012165314
Title: Paikalliset koulumarkkinat ja kouluvalintojen yhteys kaupunkikoulujen eriytymiseen : tapaus Pohjois- ja Koillis-Helsinki
Author: Piispa, Milla
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012165314
http://hdl.handle.net/10138/323212
Thesis level: master's thesis
Degree program: Maantieteen maisteriohjelma
Master's Programme in Geography
Magisterprogrammet i geografi
Specialisation: Ihmis- ja kaupunkimaantiede ja alueellinen suunnittelu
Human & Urban Geography and Spatial Planning
Kultur-, stads- och planeringsgeografi
Discipline: none
Abstract: Viime vuosikymmenten saatossa Helsingissä havaitut merkit kaupunginosien ja koulujen segregaation voimistumisesta ovat horjuttaneet käsitystä koulujen tasaisuudesta ja herättäneet kysymyksen siitä, voivatko kouluvalinnat toimia täällä osaltaan kouluja eriyttävänä mekanismina. Samalla esiin on noussut huoli toisiaan maantieteellisesti lähellä sijaitsevien koulujen eriytyvistä toimintaympäristöistä ja koulujen suosiohierarkioiden vaikutuksista paikalliseen eriytymiskehitykseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin siirtää kouluvalintoja koskeva tutkimus tarkastelemaan koko kaupungin sijaan rajatummalla alueella tehtyjä kouluvalintoja. Tämän lisäksi tutkimus pyrkii tuomaan esiin paikallisen tason koulumarkkinoiden merkitystä, joka on toistaiseksi jäänyt suomalaisessa keskustelussa verrattain vähäiselle huomiolle. Tarkasteluun on valittu Pohjois- ja Koillis-Helsingissä yläkoulua käyvät oppilaat, joiden kouluvalintoja ja niiden suuntaa on tutkittu MetrOP-projektia (2010-2013) varten kerätyn kyselyaineiston avulla. Yhteensä MetrOP-aineistosta voitiin poimia 794 sellaista oppilasta, jotka asuivat Pohjois- tai Koillis-Helsingissä ja kävivät alueella sijaitsevaa yläkoulua. Oppilaiden tekemiä kouluvalintoja on tarkasteltu tilastollisin menetelmin vertailemalla osoitetietoja ja oppilaan käymää yläkoulua. Lopuksi analyysia on syvennetty tutkimalla sitä, ohjautuivatko kouluvalinnat oppilasalueiden sosioekonomisten piirteiden mukaisesti. Sosioekonomisia indikaattoreita on tarkasteltu hyödyntäen Tilastokeskuksen ruututietokannasta saatuja tietoja. Tutkimuksessa saatujen keskeisten tulosten perusteella Pohjois- ja Koillis-Helsingin yläkoulut jakaantuivat sellaisiin, jotka vetivät oppilaita puoleensa huomattavasti vahvemmin, sekä sellaisiin, jotka eivät paikallisilla koulumarkkinoilla olleet yhtä suosittuja. Tämän lisäksi tutkimusalueella voitiin havaita tunnistettavia kouluvalintojen virtoja alueelta toiselle, joka vahvisti oletusta toisten yläkoulujen suuremmasta vetovoimasta suhteessa muihin lähialueen kouluihin. Sosioekonomiset muuttujat vaikuttaisivat osittain selittävän joidenkin koulujen suosiota, mutta alueen suhteellinen hyvä- tai huono-osaisuus ei ohjannut kaikkia Pohjois- ja Koillis-Helsingissä tehtyjä kouluvalintoja ja niiden suuntaa. Siksi kouluvalintojen virtojen takana voidaan olettaa olevan monisyisempi joukko tekijöitä, jotka vaikuttavat perheiden tekemiin valintoihin sekä näkemyksiin kaupungin – ja erityisesti oman lähialueen – eri yläkouluista.The signs of growing segregation between urban schools have shaken the perception of school equity in Helsinki during the last two decades and raised the question of whether school choices made by families are deepening the differences between schools. At the same time, recent observations have brought up concerns whether especially schools located geographically close to each other can be found segregated in Helsinki as well. The purpose of this study is to deepen the understanding of school choice mechanisms and to examine pupils’ school choices in a more limited small-scale area, rather than the whole city. In addition to this, the study seeks to highlight the importance of the local school markets, which has so far received relatively little attention in the Finnish debate. The study concentrates on pupils attending upper comprehensive schools in northern and north-eastern Helsinki, whose school choices have been studied using questionnaire data collected for the MetrOP-project (2010-2013). A total of 794 students who attended upper comprehensive school in northern or north-eastern Helsinki and lived in the area could be extracted from the MetrOP data. The school choices made by the pupils have been studied with statistical methods which made it possible to examine the directions of school choice flows in the research area. Moreover, the study concentrates to analyse whether school choices are guided by the socio-economic characteristics of school’s enrollment area. Socio-economic indicators have been examined using data from Statistics Finland's grid database. The results of the study showed upper comprehensive schools in northern and north-eastern Helsinki were divided into those that attracted students much more strongly and to those that were less popular in the local school market. In addition, identifiable school choice flows from one neighborhood to another could be found in the research area, confirming the assumption of greater attractiveness of some schools in respect to other ones in the vicinity. Socio-economic variables would often seem to explain the popularity of some schools, but the relative wellbeing or disadvantage of school’s enrollment area did not explain all school choices made in northern and north-eastern Helsinki. Therefore, it can be assumed that there is a more multifaceted set of factors influencing the local school markets and the choices made by local families.
Subject: Kouluvalinnat
segregaatio
kaupunkikoulut


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Piispa_Milla_Pro_Gradu_2020.pdf 720.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record