Konfliktit Kehäradan suunnittelussa : suunnittelijanäkökulma

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012165309
Title: Konfliktit Kehäradan suunnittelussa : suunnittelijanäkökulma
Alternative title: Conflicts in Planning the Ring Rail Line : a Planner`s Point of View
Author: Arponen, Jani
Other contributor: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Science
Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012165309
http://hdl.handle.net/10138/323216
Thesis level: master's thesis
Discipline: Aluetiede
Abstract: Liikenneverkkojen muotoutumisella ja liikenneverkkojen alueellisten vaikutusten tutkimuksella on vahvat perinteet maantieteen tutkimustraditiossa. Myös maankäytössä esiintyvien ristiriitojen – suunnittelukonfliktien - tutkimus on tärkeällä sijalla maantieteellisessä tutkimuksessa. Suurien infrastruktuurihankkeiden suunnittelussa esiintyy usein konflikteja, etenkin jos hankkeita suunnitellaan kaupunkialueille ja rakennettuun ympäristöön. Suunnittelukonfliktien onnistunut käsittely ja ratkaisu ovat usein olennaisia tekijöitä paitsi hankkeiden toteutumisen, myös niiden legitimiteetin eli koetun oikeutuksen näkökulmasta. Suunnittelukonfliktit eivät välttämättä ole selkeitä ja ennalta arvattavissa, vaan myös monimutkaisia ja monitahoisia eikä konfliktiin osallistuneilla välttämättä ole konfliktin aikana yhtä selkeää roolia. Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkittiin Vantaalla sijaitsevan suuren infrastruktuurihankkeen – Kehäradan – suunnittelussa ilmenneitä konflikteja. Tutkimus on rakenteeltaan tapaustutkimus, koska siinä tutkitaan yhtä tiettyä ilmiötä ja tähän ilmiöön liittyviä tekijöitä. Tarkoituksena oli erityisesti tutkia, miten konfliktit saivat alkunsa, millaisia ne olivat luonteeltaan ja osallisiltaan ja miten niitä pyrittiin ratkaisemaan. Tutkimusnäkökulmana oli Vantaan kaupungin palveluksessa olleiden suunnittelijoiden näkemys Kehäradan suunnittelussa ilmenneistä konflikteista. Vantaalaisten suunnittelijoiden näkemys valittiin tutkimusnäkökulmaksi, koska heillä oli oletettavasti laajin kokemus Kehäradan suunnittelussa ilmenneistä konflikteista hankkeen eri vaiheissa niin paikallisella kuin alueellisella ja valtakunnallisella tasollakin. Tutkimusnäkökulma muotoutui siis samalla Vantaa-lähtöiseksi. Tutkimusaineisto koostui etupäässä hankkeen suunnitteluasiakirjoista, hankkeeseen liittyvistä uutis- ja muusta media-aineistosta sekä valituille suunnittelijoille kohdistettujen puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden tuottamasta haastatteluaineistosta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui erityisesti maankäytön suunnitteluun liittyvistä konfliktiteorioista sekä yleisistä suunnitteluteorioista. Kirjallista tutkimusaineistoa käsiteltiin ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin peilaten tutkimusaineistoa teoreettiseen viitekehykseen. Haastatteluaineisto litteroitiin ja analysoitiin vastaavasti. Näin aineistosta voitiin teoreettisen viitekehyksen perusteella tehdä päätelmiä ja muodostaa käsitys hankkeen eri vaiheiden konflikteista sekä niiden luonteesta ja osallisista. Tutkimusaineisto luokiteltiin soveltaen John Agnew:n paikkateoriaa. Aineistoa luokiteltiin konfliktien osallisten käsitysten mukaan suhteessa Kehäradan vaikutusalueeseen, merkitykseen ja potentiaaliin. Luokittelua täydensi olennaisesti haastatteluaineisto ja siitä tehdyt haastateltavien suorat lainaukset. Haastatteluaineiston kautta tuli vahvasti esiin vantaalaisten suunnittelijoiden näkemys valitun tutkimusnäkökulman mukaisesti. Luokittelun ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin perusteella todettiin Kehäradan suunnittelussa olleen neljä pääasiallista tai tärkeintä konfliktia. Nämä olivat Helsingin ja Vantaan kaupunkien välinen konflikti kaupunkirakenteesta, Vantaan kaupungin ja muiden kuntien välinen konflikti kasvukoneesta, Vantaan kaupungin, valtion ja Finavian välinen konflikti vallasta ja intresseistä sekä Vantaan kaupungin ja asukkaiden välinen konflikti paikkaan sitoutumisesta. Nämä neljä konfliktia eivät olleet toisistaan irrallisia, vaan niissä kaikissa oli samankaltaisia piirteitä ja myös osalliset olivat osittain samoja. Aineiston analyysin perusteella voitiin todeta myös, että konfliktien osalliset muodostivat myös keskenään löyhän strategisen yhteenliittymään, jonka jäsenet olivat vuoroin yhteistyössä ja vuoroin konfliktissa keskenään. Yhteenliittymän yhteinen piirre oli saada Kehärata toteutettua, vaikka tavoitteista ja merkityksestä oltiinkin ajoittain erimielisiä.Researching the development of transport networks and regional impacts of transport networks have a strong tradition in geography research tradition. Research into conflicts in land use is also an important part of geographical research. Conflicts often occur in designing of large infrastructure projects, especially if projects are planned for urban areas and the built environment. Successful handling and resolution of planning conflicts are often essential factors not only from the point of view of the implementation of projects, but also from the point of view of their perceived legitimacy. Planning conflicts may not be clear and predictable, but also complex and multilateral, and those involved in the conflict may not necessarily play only one role during the conflict. This master's thesis examined the conflicts in planning of a large infrastructure project in Vantaa – the Ring Rail Line. The structure of the study is a case study because it examines one specific phenomenon and the factors associated with this phenomenon. In particular, the aim was to examine how the conflicts originated, what they were like in nature and in their involvement, and how they were resolved. The research perspective was the view of the planners who worked for the City of Vantaa and thus became involved in conflicts that occurred in the design of the Ring Rail Line. The view of the Vantaa-based planners was chosen as a research perspective because they supposedly had the most extensive experience of conflicts in the planning process of the Ring Rail Line at different stages of the project, at local, regional and national level. Simultaneously, the research perspective became a Vantaa-based one. The research material consisted primarily of project planning documents, news and other media material related to the project, and interview material produced by semi-structured thematic interviews targeted at selected planners. The theoretical framework for research consisted in particular of conflict theories related to land use planning and general planning theories. Written research material was processed and analyzed by theoretically controlled content analysis, mirroring the research data into a theoretical framework. The interview material was categorized and analyzed accordingly. This allowed conclusions to be drawn from the material on the basis of a theoretical framework and to form an understanding of the conflicts at different stages of the project and the nature and those involved in the conflicts. The research data was categorized using John Agnew's place theory. The material was categorized according to the perceptions of those involved in the conflicts in relation to the target area, significance and potential of the Ring Rail Line. The categorization was substantially complemented by interview material and direct quotes from interviewees. Through the interview material, the viewpoint of the planners was strongly expressed in accordance with the chosen research perspective. Based on categorization and theory-controlled content analysis, it was found that there were four main or most important conflicts in the planning process of the Ring Rail Line. These were the conflict between the cities of Helsinki and Vantaa over the urban structure, the conflict between the City of Vantaa and other municipalities over the growth machine, the conflict between the City of Vantaa, the Finnish state and Finavia over power and interests, and the conflict between the City of Vantaa and the residents over commitment to a place. The four conflicts were not isolated of each other, but all had some similar characteristics and those involved were also partly the same. The analysis of the data also showed that the parties involved in the conflicts also formed a loose strategic alliance with each other, whose members were in turn cooperating and alternately in conflict with each other. A common feature of the consortium was to get the Ring Rail Line implemented, even though there were occasional disagreements about the objectives and significance of the project.
Subject: tapaustutkimus
Kehärata
Vantaa
suunnittelukonflikti
teoriaohjaava sisällönanalyysi
puolistrukturoitu teemahaastattelu


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record