Muurmannin rannalle ja Venäjän Lappiin : Suomalaisten siirtolaisuus Kuolan niemimaalle ja kuolansuomalaiset 1858–1917

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012185363
Title: Muurmannin rannalle ja Venäjän Lappiin : Suomalaisten siirtolaisuus Kuolan niemimaalle ja kuolansuomalaiset 1858–1917
Author: Kuitula, Mikko
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies 2010-2017
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fi
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012185363
http://hdl.handle.net/10138/323421
Thesis level: master's thesis
Discipline: Suomen ja Pohjoismaiden historia
Finnish and Nordic History
Finlands och Nordens historia
Abstract: Tutkielma käsittelee suomalaisten siirtolaisuutta Kuolan niemimaalle ja kuolansuomalaisten historiaa niemimaan valtiollisen kolonisaatioprosessin alusta keisariajan loppuun vuosina eli vuosina 1858–1917. Tutkielmassa tarkastellaan miten, miksi ja milloin suomalaisten siirtolaisuus alkoi ja suomalainen asutus syntyi Kuolan niemimaalle sekä kuolansuomalaisten elämää ja oloja Luoteis-Venäjällä sekä niihin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkielma jakautuu kahteen käsittelylukuun, joista ensimmäisessä tarkastellaan erityisesti suomalaisten siirtolaisuuden taustaa ja Kuolan niemimaan kolonisaatiota sekä suomalaissiirtolaisia, heidän lähtöalueitaan, muuttojaan ja lukumääräänsä. Tutkielman toisessa käsittelyluvussa tarkastellaan kuolansuomalaisten elämää ja elinkeinoja sekä hallinnollisia ja hengellisiä oloja heidän asumallaan alueella. Tutkielman liitteenä on esitetty reilun 4 000 kuolansuomalaisen tiedot sisältävä kuolansuomalaisten matrikkeli. Tutkielmassa on käytetty lähteinä Kuolan niemimaalla toimineiden luterilaisten pappien laatimia matka- ja toimintakertomuksia sekä eri viranomaisten arkistoissa säilyneitä aiheeseen liittyviä asiakirjoja, päätöksiä, kirjeenvaihtoa ja muistioita. Lisäksi lähteinä on käytetty myös eri aloilla toimineiden suomalaisten ja venäläisten kirjoittamia painettuja matkakertomuksia. Käytetty kirjallisuus muodostuu suomalaisesta, norjalaisesta ja venäläisestä tutkimuskirjallisuudesta. Suomalaisten siirtolaisuus alkoi 1850-luvun lopulla ja jatkui aina keisariajan loppumiseen saakka. Korkeimmillaan siirtolaisuus oli 1860–1880-luvuilla. Tutkielman tarkastelemana ajanjaksona Kuolan niemimaalle lähdettiin siirtolaiseksi ennen kaikkea Pohjois-Suomesta ja hakemaan parempaa elintasoa. Keisariajan loppuun mennessä Muurmannin rannalle ja Venäjän Lappiin syntyi kymmeniä kyliä, joissa asui yhteensä noin 1700 kuolansuomalaista. Muurmannin rannalla pääelinkeino oli kalastus, mutta kuolansuomalaiset harjoittivat myös maanviljelyä ja karjanhoitoa. Siirtolaisina suomalaisia pidettiin esimerkillisinä, vaikka he pitivätkin kiinni tiukasti kielestään, kulttuuristaan ja kotimaastaan. Haasteita kuolansuomalaisten elämälle aiheuttivat karujen olojen lisäksi heikko oikeudenhoito sekä venäläinen byrokratia ja viranomaisten kielteinen suhtautuminen ulkomaalaisiin siirtolaisiin. Kuolansuomalaiset ovat olleet pitkään monella tapaa historian unohtamia. Neuvostoliiton 1930-luvun poliittisten vainojen ja vuoden 1940 pakkosiirtojen seurauksena Kuolan niemimaan suomalainen yhteisö yksinkertaisesti katosi ja lakkasi olemasta. Tämä tutkielma päivittää ja korjaa aiemman tutkimuksen puutteita sekä täydentää kokonaisuutta kuolansuomalaisten varhaisemmasta historiasta.
Subject: siirtolaisuus
kolonisaatio
Venäjä
Kuolan niemimaa
kuolansuomalaiset
keisariaika
Subject (yso): siirtolaisuus
kolonisaatio
kuolansuomalaiset
keisariaika
muurmanninsuomalaiset
muuttoliike


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kuitula_Mikko_Pro_gradu_2020.pdf 3.155Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record