Erityisopetus Helsingin kaupunginvaltuuston keskusteluissa vuosina 2011–2019

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071088
Title: Erityisopetus Helsingin kaupunginvaltuuston keskusteluissa vuosina 2011–2019
Author: Dammert, Hanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071088
http://hdl.handle.net/10138/324109
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Erityispedagogiikka
Specialeducation
Specialpedagogik
Abstract: Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella erityisopetuksesta käytävää keskustelua yhteiskunnallisen päätöksenteon kontekstissa. Tarkoituksena oli selvittää, miten erityisopetus tulee esille Helsingin kaupunginvaltuuston keskusteluissa sekä nouseeko valtuutettujen puheenvuoroissa jokin siihen liittyvä aihepiiri esille muita enemmän. Tutkimuksen kohteena on erityisopetuksesta käytävä keskustelu varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja toisella asteella sekä kaikkiin niihin liittyvässä moniammatillisessa yhteistyössä. Kaupunginvaltuustossa päätetään kunnan suurista linjoista ja arvovalinnoista, joten eri valtuutettujen puheenvuoroista nousevat keskustelunaiheet ja sisällöt ovat kuntalaisten näkökulmasta hyvin mielenkiintoisia. Tutkimuksen lähestymistapana oli tapaustutkimus. Tapauksena oleva Helsingin kaupunginvaltuustosta muodostui eri poliittisia puolueita edustavista valtuutetuista ja heidän varajäsenistään. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenten julkisia puheenvuoroja lähestyttiin laadullisen, aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta. Tutkimuksessa tutkimuskohteena olivat Helsingin kaupunginvaltuuston julkisten valtuustokokousten keskustelupöytäkirjat vuosilta 2011–2019. Helsingin kaupunginvaltuutettujen erityisopetusta käsittelevien puheenvuorojen sisällöissä korostuivat kolme näkökulmaa: resurssinäkökulma (52%), laatunäkökulma (31%) sekä arvonäkökulma (17 %). Resurssinäkökulma jakautui kolmeen tasoon: oppimisen tukeen, varhaiskasvatus- ja opiskelupaikkojen saatavuuteen sekä tuen kohdentamiseen. Laatunäkökulma puolestaan jakautui kahteen tasoon: opetukseen ja varhaiskasvatuksen- ja opetuksen järjestämiseen (tasapuolisuus). Viimeisenä oleva arvonäkökulma jakautui kahteen tasoon: eriarvoisuuteen sekä integraatioon ja inkluusioon. Tässä näkökulmassa valtuuston yhteisesti sovitut tavoitteet ja puolueiden omat arvopainotukset näkyivät valtuutettujen puheenvuoroissa. Puolueiden näkemykset ja linjaukset olivat myös pitkälti yhteneväisiä julkilausuttujen koulutuspoliittisten linjausten kanssa. Pidettyjen puheenvuorojen määrässä sekä sisältöjen painotuksissa oli eroja. Helsingin julkilausutuissa kasvatuksen- ja koulutuksen tavoitteissa inkluusio mainittiin. Inkluusion toteutumiseen on kuitenkin vielä matkaa.The aim of the study was to analyze the debate on special education in the context of social decision-making. The purpose was to find out how special education comes up in the discussions of the Helsinki City Council and whether any topic related to special education comes up more in the speeches of the delegates. The research focuses on the discussion of special education in preschool education, primary and secondary education, as well as interprofessional collaboration. The city council decides on the municipality's policies and priorities, so the topics of discussion and contents arising from the speeches of the delegates are very interesting from the point of view of the residents. The approach of the study was a case study. The Helsinki City Council consisted of delegates representing different political parties and their deputies. The public speeches of the members of the Helsinki City Council were approached through a qualitative, material-based content analysis. The subject of the study was the minutes of the discussion of the public council meetings of the Helsinki City Council from 2011–2019. The content of the speeches of the Helsinki City Council delegates on special education emphasized three perspectives: the resource perspective (52%), the quality perspective (31%) and the value perspective (17%). The resource perspective was divided into three levels: support for learning, availability of preschool education and study places, and targeting of support. The quality perspective, in turn, was divided into two levels: teaching and the organization of preschool education and training (equity). The value perspective was divided into two levels: inequality and integration and inclusion. In this perspective, the jointly agreed goals of the council delegates and the parties' own values were reflected in the speeches of the delegates. The views and policies of the parties were also largely in line with the stated educational policy guidelines. There were differences in the number of speeches and the emphasis on the subjects of the discussion. Inclusion was mentioned in Helsinki's stated goals for education and training. However, there is still a long way to go before inclusion is achieved.
Subject: erityisopetus
Helsingin kaupunki
kaupunginvaltuusto
varhaiskasvatus
perusopetus
toinen aste
moniammatillinen yhteistyö


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record