”Että heti pienestä asti opittais jotenkin et se on ok ja kaikki saa tanssia” : tanssitaiteilijat tutustuttamassa alakoululaisia luovan liikkumisen ja ilmaisun maailmaan

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071034
Title: ”Että heti pienestä asti opittais jotenkin et se on ok ja kaikki saa tanssia” : tanssitaiteilijat tutustuttamassa alakoululaisia luovan liikkumisen ja ilmaisun maailmaan
Author: Mikkonen, Elise
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071034
http://hdl.handle.net/10138/324113
Thesis level: master's thesis
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik
Abstract: Tavoitteet. Suomessa tanssia kouluissa on aiemmin tutkinut erityisesti professori Eeva Anttila. Tässä tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää, miten tanssia opetetaan alakoulussa sekä mitä hyötyjä tanssin opetuksella on. Vierailin kahdessa eri projektissa, joissa tanssitaiteilijat toivat luovaa liikettä kouluihin. Ensimmäinen oli ”Uskallatko tanssia?” –poikatanssiprojekti Espoossa. Projekti oli suunnattu sekä tytöille että pojille vähentämään ennakkoluuloja ja stereotyyppistä ajattelua, jota Espoon tanssiopistolla tanssivat pojat olivat kohdanneet kouluissaan. Toinen projekti oli MUS-E® -ohjelmaan kuuluva tanssiprojekti Itä-Helsingissä. MUS-E® -ohjelman tavoitteena oli ehkäistä väkivaltaa, rasismia ja syrjäytymistä. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Miksi haastateltavat kokevat tanssin opettamisen koululaisille tärkeäksi? 2. Minkälaista tanssin opettaminen on ollut? 3. Millä tavoin oppilaat ovat lähteneet tanssiin mukaan ja minkälaista palautetta haastateltavat ovat tunneista saaneet? Menetelmät. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, jota varten keräsin aineiston tanssitaiteilijoita haastattelemalla sekä osallistuvan observoinnin avulla. Kyseessä oli fenomenologinen tutkimus, jossa oli tarkoitus muodostaa kokonaiskuva ilmiöstä aineistoa mahdollisimman tarkasti kuvaamalla ja analyysin kautta siitä johtopäätöksiä tekemällä. Tulokset ja johtopäätökset. Tanssitaiteilijoiden vastaukset muistuttivat toisiaan todella paljon. Heistä jokainen toi esiin tanssin ainutlaatuisuuden kehollisen ilmaisun muotona, joka yhdistyy tunteiden ilmaisemiseen. He kokivat, että tanssin kautta on mahdollista purkaa ennakkoluuloja ja vähentää kiusaamista. He myös pitivät tanssia hyvänä keinona kehittää itseilmaisua sekä oppia uusia liikunnallisia taitoja. Tanssitunteja observoimalla pääsin näkemään paljon tanssin iloa. Tytöt ja pojat sukupuolesta, luokasta tai koulusta riippumatta heittäytyivät tanssiin innokkaasti. Tanssitaiteilijat ilmaisivat, että vastaavanlaisille projekteille olisi paljon kysyntää ja tarvetta, mutta esteenä on usein rahoituksen puute.Goals. Dance in Finnish schools has previously been researched especially by professor Eeva Anttila. The aim of this research was to find out how dance is taught in elementary schools and what benefits it yields. I visited two different projects where dance artists taught dance to children. The first one was a project called “Do you dare to dance?” in Espoo. It targeted both boys and girls with the aim to reduce prejudice and stereotypical thinking that boys dancing in Espoon tanssiopisto had confronted in schools. The second one was a dance project in Eastern Helsinki. It was part of MUS-E® program, the aim of which was to prevent violence, racism and exclusion. My research questions were: 1. Why do the dance artists feel it is important to teach children dance in schools? 2. How has it been to teach dance in schools? 3. How have the children engaged in dance and what kind of feedback have the dance artists received from children and teachers? Methods. This research was a qualitative case study that followed the fenomenological approach. I collected the data by interviewing four dance artists and observing dance classes. My aim was to describe the phenomenon as closely as possible, come to conclusions through analysis and compose a general picture of it. Results and conclusions. The responses of the dance artists resembled each other very much. Every one of them brought up the uniqueness of dance as a form of bodily expression, which is combined with expressing feelings. The dance artists felt that through dance it was possible to diminish prejudice and prevent bullying. They also perceived dance as a good way to develop self-expression and new physical skills. By observing the dance classes I was able to see how much joy children experienced through dance. Both girls and boys in every class and school I visited showed enthusiasm to dance. The dance artists stated that there is a lot of demand and need for similar projects and that the challenge often is to find funding for the projects.
Subject: tanssi
tanssi koulussa
luova liike
kehollisuus
elämyksellisyys
poikien tanssi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Mikkonen_Elise_progradu_2020.pdf 591.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record