Reflektiomittarin soveltuvuus opettajaopiskelijoiden reflektion mittaamiseen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071064
Title: Reflektiomittarin soveltuvuus opettajaopiskelijoiden reflektion mittaamiseen
Author: Pousi, Iina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071064
http://hdl.handle.net/10138/324123
Thesis level: master's thesis
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik
Abstract: Useimpien opettajankoulutusohjelmien tavoitteena on kouluttaa reflektiivisiä opettajia. Vaikka reflektio on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi opettajankoulutuksessa, sen toteutumista arvioidaan vain vähän. Yhtenä mahdollisena syynä on se, että käytössä ei ole menetelmää, joka soveltuisi suurten opiskelijamäärien tutkimiseen. Tässä tutkimuksessa selvitetään Kemberin ym. (2000) kehittämän reflektiomittarin soveltuvuutta suomalaisten opettajaopiskelijoiden reflektiotasojen mittaamiseen. Lisäksi reflektiomittaria tarkastellaan osana laajempaa teoreettista kokonaisuutta etsimällä aiemman tutkimuksen mukaisia yhteyksiä reflektion ulottuvuuksien ja oppimisen lähestymistapojen välillä. Keväällä 2018 kerätty tutkimusaineisto (n=220) koostui opintojensa alkuvaiheessa olevista Helsingin yliopiston opettajaopiskelijoista. Mittarin luotettavuutta tarkasteltiin sisäisen yhdenmukaisuuden, rakennevaliditeetin, konvergenssivaliditeetin, erotteluvaliditeetin ja nomologisen validiteetin osalta. Mittarin ulottuvuuksien sisäinen yhdenmukaisuus määritettiin Cronbachin alfan arvojen perusteella. Rakennevaliditeetin, konvergenssivaliditeetin ja erotteluvaliditeetin tarkastelu toteutettiin konfirmatorisen faktorianalyysin avulla. Nomologista validiteettia tutkittiin suhteessa luotettavaksi osoitettuun ALSI-mittariin, joka mittaa pinta- ja syväsuuntautuneita lähestymistapoja oppimiseen. Cronbachin alfan arvot osoittivat suomennetun reflektiomittarin ulottuvuuksien olevan sisäisesti yhdenmukaisia. Konfirmatorisen faktorianalyysin perusteella havaittiin, että alkuperäinen neljän ulottuvuuden malli sopi aineistoon osoittaen mittarin rakennevaliditeetin. Lisäksi reflektion ulottuvuuksien väliset yhteydet osoittivat mittarin konvergenssi- ja erotteluvaliditeetin. Pinta- ja syväsuuntautuneiden lähestymistapojen ja reflektion ulottuvuuksien välillä havaittiin aiemman tutkimuksen mukaisia yhteyksiä, jotka tukivat päätelmää reflektiomittarin nomologisesta validiteetista. Tämän tutkimuksen perusteella reflektiomittari soveltuu opettajaopiskelijoiden reflektiotasojen mittaamiseen. Suomennettua reflektiomittaria on mahdollista hyödyntää tarkasteltaessa opettajankoulutusohjelmien tavoitteiden toteutumista laajemmassa mittakaavassa.Reflection is often stated as a learning outcome of teacher education. However no consistent method exists to assess the extent to which students engage in reflective thinking. The purpose of this study is to explore the utility of Reflection Questionnaire developed by Kember et al. (2000) for measuring the reflection levels of Finnish pre-service teachers. In addition, the Reflection Questionnaire is placed as a part of a broader theoretical framework by examining associations between students’ approaches to learning and stages of reflective thinking. The data (n= 220) was collected in the spring of 2018 and it consisted of pre-service teachers at the beginning of their studies at the University of Helsinki. The reliability and validity of the instrument was examined in terms of internal consistency, structural validity, convergence validity, discriminant validity and nomological validity. The internal consistency was estimated by calculating Cronbach’s alpha. Confirmatory factor analysis (CFA) was used to examine the structural, convergent and discriminant validity of the Reflection Questionnaire. Nomological validity was examined using ALSI questionnaire which measures deep and surface approaches to learning. The Cronbach's alpha values signified that the dimensions of the Finnish version of Reflection Questionnaire were internally consistent. The confirmatory factor analysis indicated acceptable model fit and confirmed the original four-factor model, indicating structural validity of the instrument. In addition, the relationships between the dimensions of reflection supported convergence and discriminant validity. Relationships between deep and surface approaches to learning and the dimensions of reflection provided evidence of nomological validity. These findings reveal the utility of Reflection Questionnaire in measuring reflection levels of pre-service teachers. The Finnish version of Reflection Questionnaire is a valid instrument to be used for learning the extent to which students are engaging in the reflective thinking.
Subject: reflektio
konfirmatorinen faktorianalyysi
validiteetti


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pousi_Iina_tutkielma_2020.pdf 1.524Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record