”Tärkein asia on huomata, että asioita voi oppia tekemään” : tutkimus käsityön oppiainetta koskevasta julkisesta keskustelusta 2018–2020

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071069
Title: ”Tärkein asia on huomata, että asioita voi oppia tekemään” : tutkimus käsityön oppiainetta koskevasta julkisesta keskustelusta 2018–2020
Author: Kemppainen, Meeri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071069
http://hdl.handle.net/10138/324149
Thesis level: master's thesis
Discipline: Käsityötiede
Craft Science
Slöjdvetenskap
Abstract: Peruskoulun käsityön oppiaineen tilanne opetussuunnitelmauudistuksen (POPS 2014) jälkeen on näkynyt viime vuosien aikana myös mediakeskustelussa, kun teknisen työn opettajat ja TAO ry ovat tuoneet esille huolen teknisen työn tulevaisuudesta ja teknisten alojen työntekijöiden saatavuudesta. Aiemman tutkimuksen (Kokko ym. 2020) mukaan teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja sisältävän käsityön haasteita ovat tuntijaon ongelmallisuus, monimateriaalisuus ja teknologiakasvatuksen asema. Tutkimuksessa tarkastellaan käsityön oppiainetta koskevaa keskustelua yksilön, yhteiskunnan ja oppiaineen tavoitteiden näkökulmista. Tarkastelussa katsetta kohdistetaan myös käsityön ja tulevaisuuden taitojen yhteyksiin. Aineisto koostui 35 tekstidokumentista, jotka olivat käsityön oppiaineen nykytilannetta ja tulevaisuuden suuntaa koskevia kannanottoja ja uutisartikkeleita. Aineistoon kuului myös uutisartikkeleiden 618 lukijakommenttia. Tekstiaineistoa analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, missä hyödynnettiin Marjasen ja Metsärinteen (2019; Lahdes 1970) käsityön oppiaineeseen soveltamaa opetussuunnitelmateoreettista jaottelua. Siinä opetussuunnitelman perusteita tarkastellaan yksilön, yhteiskunnan ja oppiaineen näkökulmista. Keskustelussa ilmeni käsityön oppiaineen moniulotteiset ja osittain vastakkaiset 2020-luvun tavoitteet. Käsityön tavoitteena nähtiin oppilaan taitojen kehittyminen ja oppilaan valinnan mahdollisuuksien merkitys taitojen syventämisessä, yhteiskunnasta syrjäytymisen ehkäisy ja hyvinvointia tukevaan harrastamiseen innostaminen. Yhteiskunnan näkökulmasta tavoitteina pidettiin osaaja- ja työvoimapulan ratkaisemista, suomalaisen kilpailukyvyn takaamista globaalissa kilpailussa, sukupuolten välisen koulutuksellisen ja ammatillisen segregaation purkamista ja teknologisen sivistyksen mahdollistamista. Myös oppiaineen tavoitteet oppimisessa, käsityöprosessissa ja -produktien valmistamisessa nousivat esille. Keskustelun pääteemana oli käsityönopetuksen kehittämien taitojen arvostus tuottavuuden ja taloudellisen arvon näkökulmista. Käsityön ja tulevaisuuden taitojen yhteyttä perusteltiin erityisesti ajattelun taitojen kehittymisenä käsityössä. Kädentaitoja ja tekijöitä tarvitaan ja arvostetaan myös tulevaisuudessa teknologisen osaamisen rinnalla.Craft curriculum (POPS 2014) describes craft as multimaterial subject, where students learn both textile craft and technical craft. Over the last few years discussion about curriculum reform has emerged in media texts when technical craft teachers and TAO ry have shared their worry about the devastation of technical craft and the availability of technology industry employees. Previous study has stated that the current challenges of craft subject concern multi-materiality, lesson hour distribution and technology education. The aim of qualitative study was to examine and interpret the current discussion concerning craft subject based on three determinants: individual, society and subject. Also connections between craft subject and 21st century skills were examined. The data consisted of 35 texts, including craft teachers’ and government advocacy groups’ statements and news articles. The data included also 618 reader comments of news articles. Texts were analyzed with content analysis with a theory-driven approach using curricula determinants (individual, society and subject) as the theoretical framework (Marjanen & Metsärinne, 2019; Lahdes 1970). The discussion revealed multidimensional, overlapping and contradictory goals of craft subject in the 2020s. From individuals’ perspective the goal of craft subject was seen as skills development, opportunities to immerse oneself in craft, prevent social exclusion and demonstrate craft hobbies as a way to well-being. Society-driven goals were ensuring the availability of technology industry employees, improving Finnish competitiveness in global competition, dismantling gender segregation in education and occupation and developing techno-wisdom. Also subject-driven goals were mentioned concerning learning, craft process and product. The main focus of discussion were gained economic value and productivity through craft skills and craft education. Debaters conjoined craft subject and 21st century skills especially in learning thinking skills. In addition to technical know-how, manual skills and makers were needed and appreciated in the future.
Subject: käsityön oppiaine
opetussuunnitelma
sisällön analyysi
tulevaisuuden taidot


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record