Diskurssianalyyttisia havaintoja opettajankoulutuksen opetussuunnitelmateksteistä

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteet fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences en
dc.contributor Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Beteendevetenskaper sv
dc.contributor.author Silvennoinen, Sari
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202101071016
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/324152
dc.description.abstract Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaista opettajuutta opettajankoulutuksen opetussuunni-telmateksteissä rakennetaan. Tutkimuskysymykset ovat: 1) millaisia diskursseja opetussuun-nitelmateksteistä voi lukea esiin sekä 2) millaisia ideaaleja ja arvoja opettajankoulutuksen opetussuunnitelmateksteissä liitetään opettajuuteen. Tutkielman aineisto muodostuu Helsin-gin, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistojen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmien koulu-tusohjelmia ja niiden tavoitteita koskevista yleiskuvauksista, jotka olivat voimassa lukuvuon-na 2017-2018. Tutkimus rakentuu aiemman opetussuunnitelmatutkimuksen sekä opettajuu-den ideaaleja koskevan tutkimuksen pohjalta, ja tutkimusmetodina sovellan opetussuunni-telmatekstien diskurssianalyyttista luentaa. Opetussuunnitelmateksteissä esiintyy neljä opet-tajankoulutusta koskevaa diskurssia. Ensimmäinen diskurssi on tieteen diskurssi, joka kiinnit-tää opettajuuden tieteelliseen tieteeseen ja akateemiseen opettajankoulutukseen. Toinen diskurssi liittää opettajuuden yhteiskuntaan yhteiskunnallisen muutoksen ja sosiaalisen muu-toksen aatepohjalta. Toisen diskurssin nimi on yhteiskunnallisen muutoksen diskurssiksi. Kolmannen diskurssin olen nimennyt työmarkkina- ja tehokkuus diskurssiksi. Diskurssissa opettajuuteen liitetään käsitteitä ka ymmärryksiä työelämän tarpeisiin vastaamisen ja koulu-tuksen tehokkuutta koskevan näkökulman kautta. Neljäs löytämäni diskurssi on yksilökeskei-nen diskurssi, jossa opettajuudesta puhutaan yksilön oman kehityksen ja yksilöllisten vah-vuuksien kasvun kautta. Opetussuunnitelmista oli tulkittavissa pääsääntöisesti kaikkia kol-mea diskurssia. Vahvimmin näistä oli esillä yhteiskunnallisen muutoksen diskurssi. Selkeimmän poikkeuksen opetussuunnitelmateksteissä muodosti Lapin yliopisto, jonka opet-tajankoulutuksen opetussuunnitelmassa tuotiin esiin muista poikkeuksellisen paljon paikalli-suus ja yksilön omien sisäisten kykyjen arvostaminen sekä sukupuolen merkitys. Lapin yli-opiston oma kehityshistoria antaa opetussuunnitelmalle omanlaisensa leiman. Pohdittavaksi jää, onko yliopistojen omista vahvuuksista mahdollista ammentaa uusia ideoita ja näkökulmia opettajankoulutukseen sen sijaan, että yliopistosta riippumatta seurataan samoja koulutus-ideologioita. fi
dc.description.abstract The purpose of this thesis is to investigate what kind of ideals of a teacher and teaching con-structed in the curriculum texts of teacher education. The research questions are: 1) what kind of discourses can be read out from curriculum texts and 2) what kind of ideals and val-ues are attached in teachers in teacher education curriculum texts. The material of the thesis consists of general descriptions of the program catalogues of teacher education in the univer-sities of Helsinki, Lapland, Tampere and Turku, which were valid in the academic year 2017-2018. The theoretical background draws from curriculum research as well as research on the teacher ideals. The research method is discourse analytical reading of curriculum texts. There are three discourses on teacher education in the curriculum texts. The first discourse is discourse of science that relates teaching to academic teacher education. The second dis-course relates teaching to society considering teachers as actors of social change. I have named the second discourse as the discourse of social change. The third discourse empha-sises the effectiveness of teacher education in responding to the needs of the working life by producing teaching professionals. I have named the third discourse as Discourse of labour market and efficiency. The fourth discourse is an individual-centred discourse in which teaching is discussed as a means to the individual’s own development and the growth of in-dividual strengths. In general, all four discourses are present in each curriculum. The strong-est of these is the discourse of social change. The most significant exception is the University of Lapland where the teacher education cur-riculum text highlights locality, the significance of individual's own internal capabilities and problematisation of gender. The history of the University of Lapland provides the curriculum the specific nature. The question to be considered further is whether it is possible to find strength and new perspectives for teacher education from the strengths of each university in-stead of following the narratives and phrasing of educational ideologies alike in other univer-sities. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject Opettajankoulutus
dc.subject diskurssianalyysi
dc.subject opettajaideaalit
dc.title Diskurssianalyyttisia havaintoja opettajankoulutuksen opetussuunnitelmateksteistä fi
dc.title.alternative Discource analytic remarks about program catalogues of teacher education en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Kasvatustiede fi
dc.subject.discipline Education en
dc.subject.discipline Pedagogik sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202101071016

Files in this item

Files Size Format View
Silvennoinen_Sari_Pro Gradu_2020.pdf 393.3Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record