Kotihoidon (k)ansa? : lastenhoidon valintojen perustelu ja perhevapaisiin kytkeytyvät subjektipositiot hyvän vanhemmuuden diskursseissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071017
Title: Kotihoidon (k)ansa? : lastenhoidon valintojen perustelu ja perhevapaisiin kytkeytyvät subjektipositiot hyvän vanhemmuuden diskursseissa
Alternative title: Taking care of children at home – is it a trap? : argumentations for childcare choices and subject-positions pertaining to parental leaves in the discourse of good parenting
Author: Suviniemi-Harju, Sanna-Maria
Other contributor: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteet
University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences
Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Beteendevetenskaper
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071017
http://hdl.handle.net/10138/324175
Thesis level: master's thesis
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik
Abstract: Perhevapaiden suhteen tehtyjen ratkaisujen taustalla ovat aiemman tutkimuksen mukaan taloudellisten kysymysten sekä työmarkkinoiden rakenteeseen ja sukupuolittuneisuuteen liittyvien reunaehtojen ohella myös käsitykset siitä, minkä ikäiseksi asti lapsen katsotaan tarvitsevan kotihoitoa oman vanhempansa kanssa ja kumman vanhemman vastuulla tämän katsotaan ensisijaisesti olevan. Tähän liittyvä keskustelu pitää sisällään myös sen, minkä ajatellaan olevan ”oikein” eli millaisena hyvä vanhemmuus ja lapsuus nähdään. Kysyn tutkielmassani, millaisena hyvä vanhemmuus määrittyy lastenhoidon valintojen perusteluissa ja millaisia subjektipositioita vanhemmille hyvän vanhemmuuden diskursseissa muodostuu. Tuottamani tutkimusaineisto koostuu haastatteluista, joissa neljä heteropariskuntaa (äiti ja isä) kertoo lasten hoitoratkaisuista ja perhevapaiden käytöstä sekä omissa perheissään että yleisemmin. Analysoin aineiston hyödyntämällä diskursiivista lukutapaa. Koherentin hyvän vanhemmuuden sijaan paikansin useita hyvän vanhemmuuden diskursseja, jotka ”aktivoituivat” eri tilanteissa ja joissa vanhemmat positioituivat osittain eri tavoin sukupuolensa mukaan. Myös työelämän hektisyys ja muun muassa palkkaeroihin liittyvät rakenteet määrittivät vanhemmuudesta käytyä keskustelua. Valintoja tehtiin monien ristiriitaisten diskurssien kanssa neuvotellessa, joten kysymys perheiden ”valinnan vapaudesta” tuli tutkielmassa kyseenalaistetuksi. Perhe kuvattiin uusliberalistisen hengen mukaisesti yrityksenä, jonka oli puntaroitava riskit ja maksimoitava hyödyt. Tässä tutkielmassa työn ja vanhemmuuden suhdetta tarkasteltiin heteroydinperheen vanhempien näkökulmasta, mutta jatkotutkimuksessa tarkastelua olisi hyvä laajentaa monenlaisiin perheisiin.Based on previous studies, decision making concerning parental leave is affected by both economic issues and preconditions relating to labor market structures and gendered practices, but also by people’s views about what the appropriate age range for children to be cared for at home by a parent is and which parent is seen as primarily responsible for this care. The discussion surrounding this topic also entails the notion of what is considered “right”, i.e. what is regarded as good parenting or a good childhood. This thesis will examine the way good parenting is defined in argumentations for childcare choices and what kind of subject-positions are formed for parents in the discourse of good parenting. My research data consists of interviews in which four heterosexual couples (mother and father) talk about their own childcare solutions and, from their own perspective and generally, about taking parental leave from work. I use a discursive approach in analyzing the data. Instead of a coherent idea of good parenting, I found many discourses of good parenting, which “activated” in different situations and in which parents sometimes positioned themselves differently based on their sex. The discussion surrounding parenting was also defined by the hectic quality of working life and, among other things, wage structures and pay gaps. Choices were made in negotiating with multiple conflicting discourses and therefore the thesis questioned the issue of the families’ “freedom of choice”. Following the spirit of neoliberalism, the family was conceived as an enterprise that needs to assess risks and maximize profit. In this thesis the relationship between work and parenting was examined from the point of view of parents that represent the heteronormative nuclear family, but in future research the scope should be broadened to involve diverse families.
Subject: diskurssi
familismi
feministinen tutkimus
kotihoito
perhevapaa
subjektipositio
vanhemmuus
Subject (yso): discourse
familism
family leave
feminist research
home care
subject position
parenthood


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record