Nimikointiliinat Helsingin yliopistomuseossa : merkitysanalyysi

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071083
Julkaisun nimi: Nimikointiliinat Helsingin yliopistomuseossa : merkitysanalyysi
Toissijainen nimi: Samplers at the Helsinki University Museum : significance analysis
Tekijä: Suutari, Maria
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus
University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2020
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071083
http://hdl.handle.net/10138/324182
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Käsityötiede
Craft Science
Slöjdvetenskap
Tiivistelmä: Nimikointiliina on käsityö, jonka avulla tytöt ovat vuosisatojen ajan harjoitelleet ompelua ja kirjontaa. Enää liinoja ei juurikaan valmisteta, mutta vanhoja liinoja on säilynyt runsaasti eri museoiden kokoelmissa. Tämän tutkimuksen kohteena ovat Helsingin yliopistomuseon käsi- työtieteen kokoelmaan kuuluvat nimikointiliinat. Kokoelmaa on kartutettu käsityönopettajien koulutuksen piirissä 1800-luvun lopulta lähtien. Suurin osa sen esineistöstä on koulutuksessa valmistettuja harjoituksia, malleja ja kurssitöitä. Käsityötieteen kokoelmaa on aiemmin tutkittu sekä kokonaisuutena että yksittäisten esineiden osalta, mutta nimikointiliinat ja niiden muo- dostama kokoelma ovat jääneet vähemmälle tutkimukselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kokoelmaan kuuluvia nimikointiliinoja sekä selvittää nimikointiliinaan ja niiden muodostamaan museokokoelmaan kiinnittyviä merkityksiä. Tutkimus toteutettiin hyödyntämällä merkitysanalyysimenetelmää. Se on museoita varten ke- hitetty menetelmä, joka muodostuu analyysia alustavien vaiheiden jälkeen tiedonkeruusta ja perehtymisestä, kontekstualisoinnista sekä analyysikohteen merkitysten arvioinnista seitse- män arviointikriteerin avulla. Nämä kriteerit ovat edustavuus, autenttisuus, historiallinen ja kulttuurinen merkitys, elämyksellinen ja kokemuksellinen merkitys, yhteisöllinen merkitys, ide- aalitila sekä hyödynnettävyys ja käytettävyys. Tutkimuksen perusteella selvisi, että nimikointiliina välitti käsityönä perinteitä ja arvoja ja toimi näin identiteettiä muokkaavana ja sukupolvia yhdistävänä harjoitustyönä osana käsityönopet- tajan opintoja 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle. Käsityötieteen kokoelmaan kuulu- villa nimikointiliinoilla havaittiin kokoelmana olevan ennen kaikkea yhteisöllistä sekä historial- lista ja kulttuurista merkitystä. Nimikointiliinakokoelma välittää tietoa menneisyyden käsi- töistä, käsityön opetuksesta ja käsityönopettajan koulutuksesta sekä näiden taustalla vaikut- taneista arvoista. Kokoelmalla olisi käyttöpotentiaalia opetus- ja näyttelymateriaalina sekä tut- kimusaineistona, mutta sen hyödynnettävyyttä vähentävät paikkapaikoin puutteelliset kon- tekstitiedot.The sampler is a work which has helped girls to practice sewing and embroidery for centuries. It is not common to sew them anymore, but there are lots of old samplers in museum collections. This study discusses the samplers at the Helsinki University Museum Craft Science Collection. The collection has been accumulated within textiles teacher education in Helsinki since the late 19th century. Most of the objects are practice works made by students in textiles teacher education. While both the Craft Science Collection and single objects of the collection have previously been studied, the samplers and the collection formed by them have been less focused on. The aim of this study was to survey the samplers of the Craft Science Collection and to analyze meanings related to sampler as a needlework and to the collection formed by the samplers. The study was carried out by using the Significance analysis method which is originally created for museum objects. The method consists of the stages of preparation, data acquisition, familiarization and contextualization. Then, the research material is evaluated with seven criteria: representativeness, authenticity, historical and cultural significance, memorable significance, communal significance, ideal situation and usability. As a result, the study shows that sampler as a needlework conveyed traditions and values. As part of studies of textiles teacher education, it functioned as practice work which formed identity and connected generations from the late 19th century until the early 20th century. The collection of samplers was found to have especially communal, historical and cultural significance. This collection conveys information about handicrafts, craft education and textiles teacher education of the past – and about the values behind them. The collection would have potential to act as teaching, exhibition or research material, but in some cases, the absence of context information may complicate it.
Avainsanat: Merkitysanalyysi
nimikointiliina
kirjonta
käsityötieteen kokoelma
esinetutkimus


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot