Kaverit koulussa: kuinka nuoret verkostoituvat ja auttavat toisiaan koulussa : verkostoanalyysi yläkoululaisten sosiaalisista suhteista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071014
Title: Kaverit koulussa: kuinka nuoret verkostoituvat ja auttavat toisiaan koulussa : verkostoanalyysi yläkoululaisten sosiaalisista suhteista
Author: Niskala, Eveliina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071014
http://hdl.handle.net/10138/324183
Thesis level: master's thesis
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik
Abstract: Tavoitteet. Koulu on nuorille tärkeä kehitysympäristö, mutta nuorten sosiaalisista suhteista koulussa tiedetään vielä melko vähän. Tässä tutkimuksessa pyrin vastaamaan tähän tarpeeseen tarkastelemalla yläkoululaisten välisiä suhteita kaveruuden, koulussa auttamisen ja sosiodigitaalisen osallistumisen näkökulmista. Tutkin verkostojen kokonaisrakenteita sekä sitä, miten eri sukupuolten verkostot eroavat toisistaan ja miten erilaiset tavat käyttää teknologiaa ovat yhteydessä verkostoihin. Lisäksi tutkin aktiivisten ja passiivisten auttajien verkostoja sekä koulujen välisiä eroja. Menetelmät. Tutkimusaineisto koostui kolmen helsinkiläisen yläkoulun seitsemäsluokkalaisista (N = 192) ja siinä kartoitettiin luokkatason verkostoja koulun sisällä. Aineisto kerättiin verkostokyselyllä sekä sosiodigitaalista osallistumista ja sosiodigitaalisia taitoja mittaavalla kyselyllä. Analyysimenetelmät koostuivat verkostoanalyysistä ja tilastollisista menetelmistä. Verkostoanalyysillä tutkin verkostojen rakenteita ja tilastollisia menetelmiä hyödynsin yläkoululaisten ryhmittelyssä (aktiiviset/passiiviset auttajat + teknologian käyttötavat) sekä ryhmävertailujen teossa (t-testit, ANOVA). Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan oppijoilla oli keskimäärin seitsemän kaveria, ja kaveriverkostot olivat tutkituista verkostoista suurimpia ja tiheimpiä. Sukupuolten välillä ei ollut eroja kavereiden määrässä, mutta tyttöjen kaveriverkostot olivat tiiviimpiä kuin poikien. Auttamissuhteita oppijoilla oli keskimäärin kuuden oppijan kanssa. Avun antaminen oli oppijoiden keskuudessa yleistä, ja vain hyvin harva jäi kokonaan kouluapuverkoston ulkopuolelle. Tytöt pyysivät ja antoivat apua aktiivisemmin kuin pojat sekä muodostivat tiiviimpiä auttamiseen liittyviä verkostoja. Kouluapuryhmien tarkempi analyysi osoitti, että aktiivisilla auttajilla (n = 74) oli yleisesti ottaen suuremmat verkostot kuin passiivisilla auttajilla (n = 118). Teknologian välittämää toimintaa oppijoilla oli keskimäärin viiden oppijan kanssa. Sukupuolten välillä ei ollut eroja sosiodigitaalisen osallistumisen verkostojen koissa, mutta jälleen tyttöjen verkostot olivat poikia tiheämpiä. Peruskäyttäjien (n = 102), pelaajien (n = 66) ja luovien osallistujien (n = 20) väliltä eroja löytyi lähinnä vain sosiodigitaalisissa taidoissa sekä avun pyytämisessä siten, että luovat osallistujat omasivat korkeammat taidot ja olivat erityisen aktiivisia pyytämään apua koulutyössään. Verkostojen visualisoinnit puolestaan paljastivat, että oppijoiden verkostot olivat varsin homofiilisiä sukupuolen sekä jossakin määrin myös luokan suhteen. Tämän tutkimuksen mukaan monilla nuorilla on siten laajat verkostot koulussa ja toisten auttaminen on yleistä, mutta yksilöiden välillä on myös suuria eroja.Objectives. School is an important context for adolescents’ growth and development, but quite little is known about their mutual social relations prevailing in school. In this paper, I tried to answer to this need by examining the relations between lower secondary school students from the perspectives of hanging out, school help and socio-digital participation. I investigate the structures of the networks, as well as, how the networks of genders differ from another and how different patterns of using technology are related to the networks. Moreover, I examine the networks of active and passive school helpers and the differences between schools. Methods. The data were collected from 7th graders (N = 192) from three lower secondary schools in Helsinki and concerned grade-level networks within school. The data were collected with a social network questionnaire and a questionnaire about socio-digital participation and digital skills. The methods included social network analysis (SNA) and statistical methods. With SNA I examined the structures of the networks and with statistical methods I classified participants according to level of school help and patterns of socio-digital participation and examine between group differences with t-test and ANOVA. Results and implications. The results showed that students had seven friends on average, and the hanging out networks were the biggest and densest of the examined networks. There were not gender differences regarding number of friends, but females had denser hangout networks than males. On average, school help was shared among six students. Providing help was common in general, and only few people did not take part in school help networks. Females sought and provided help more actively than males and had denser school help related networks. The closer analysis of school help groups showed that active school helpers (n = 74) had generally larger networks than passive school helpers (n = 118). On average, students took part in technology mediated activity with five students. There was no gender difference in the sizes of the networks of socio-digital participation, but again females had denser networks than males. There were differences between basic users (n = 102), gamers (n = 66) and creative participators (n = 20) mostly only in digital skills and help seeking so that creative participators had higher skills and they were especially active to seek help in their schoolwork. The visualizations of the networks, in turn, revealed that students’ networks were quite homophilic in terms of gender and student’s class. Overall, the study indicated that many adolescents have large networks in school and helping each other in schoolwork is common, but there are also big individual differences regarding within-school networks.
Subject: Nuoret
sosiaaliset verkostot
kouluapu
sosiodigitaalinen osallistuminen
Adolescents
social networks
school help
socio-digital participation


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record