Effet du prototype sur le changement de sujet en traduction : Étude d’un corpus bidirectionnel littéraire français⇄finnois

Abstract

Prototype effect on subject change in translation A study in a French⇄Finnish bidirectional literary corpus

This doctoral dissertation investigates the link between translation and prototype effect through the study of syntactic subject change in a French-Finnish literary bidirectional parallel corpus built specifically for the study. It examines the controversial topic of so-called translation universals and more widely the cognitive approach in the explanation of translation tendencies. More specifically, the study investigates the subject changes found in the corpus through six explanatory hypotheses proposed in translation studies to explain typical features of translations (translation universals, translational laws, translation figures, the gravitational pull hypothesis, orthonymy/prototipicality and anthropocentrism).

The subject change is a particularly good candidate to test the explanatory power of the proposed hypotheses because the grammars of both Finnish and French describe the prototypical subject as being animate and cognitively more salient than an inanimate subject.

The study found 320 relevant subject changes in the Finnish-->French and 408 in the French-->Finnish parallel corpora. These are categorized into four different types: 1. animation, 2. inanimation, 3. neutral animated change and 4. neutral inanimated change. The most frequent ones corresponded to animations of the subject, i.e. in most cases there occurred a humanisation of the subject in translation (60% in the French-->Finnish corpus and 49,5% in the Finnish-->French corpus). A thorough analysis of the relevant changes brought up five contextual factors that seemed to promote subject change in the corpus. Three factors are semantic (action, experience and possession) and two are pragmatic (particularization and homogenisation).

The main contributions of the study are a methodology developed to analyse subject change between two languages from different language families, making use of the notion of shadow translation and a theoretical framework in the form of hypotheses built upon the five factors found. The hypotheses proposed make predictions about subject change that can be easily tested and further developed in other studies.

Finally, the analysis shows that prototypicality is the most powerful explanation for the subject changes found in the corpus. This suggests that the most common way to say something and the anthropocentric conception of the world has an influence on the reading of the source text and thus also on the translation of the syntactic subject.

Keywords: syntactic subject, French, Finnish, animacy, shadow translation, orthonymy, anthropocentrism, translation universals, translation laws, prototype.

Léa Huotarin väitöskirjatutkimus ”Prototyypin vaikutus subjektin muutokseen käännöksessä – Kaunokirjallinen suomi⇄ranska -korpuspohjainen tutkimus” hyödyntää käännöstieteessä esitettyjä kognitiivis-kielitieteellisiä malleja kuvaamaan ja selittämään, miten kieliopillisen subjektin ilmaisu muuttuu käännöksissä tutkimusta varten kootussa aineistossa. Korpus koostui 6761 alkukielisestä suomenkielisestä subjektista ja 5617 alkukielisestä ranskankielisestä subjektista.

Tutkimus keskittyy niihin subjektimuutoksiin, jotka eivät selity kielten rakenteellisista eroista. Tällaisia muutoksia esiintyi n. 5 %:ssa kaikista subjekteista kumpaankin käännössuuntaan. Poimitut subjektit luokiteltiin elollisiin ja elottomiin ja muutokset neljään eri tyyppiin: 1. eloton subjekti muuttuu elolliseksi, 2. elollinen subjekti muuttuu elottomaksi, 3. elollinen subjekti muuttuu toiseksi elolliseksi subjektiksi ja 4. eloton subjekti muuttuu toiseksi elottomaksi subjektiksi. Näistä yleisin oli ensimmäinen tyyppi, jonka osuus oli 60,6 %:a ranska-suomi -käännössuunnassa ja 48,6 %:a suomi-ranska -suunnassa.

Aineiston analyysi toi esiin viisi muutoksiin vaikuttavaa tekijää, jotka näyttivät motivoivan tai luovan myönteiset edellytykset subjektien muutokselle. Ensimmäiset kolme tekijää ovat toimintaa, kokemusta ja omistusta ilmaisevat kontekstit. Neljäs ja viides tekijä ovat diskursiivisia. Ne liittyvät subjektin tarkempaan määrittelyyn asiayhteydessä ja subjektin yhdenmukaistamiseen muihin lausejäseniin nähden.

Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, joka mahdollisti subjektien muutosten analysoinnin kahteen eri kieliperheeseen kuuluvan kielen välillä hyödyntämällä varjokäännöksen käsitettä. Perustuen edellä mainittuihin viiteen tekijään tutkimus tarjoaa myös teoreettisen mallin subjektin muutoksesta hypoteesien muodossa. Tutkimus tarjoaa hypoteeseja testattavaksi ja kehittäväksi edelleen jatkotutkimuksissa.

Selityksiä subjektien muutoksille tarkastellaan tutkimuksessa kuuden teorian avulla: käännösuniversaalit, käännöslait, käännöskuviot, vetovoimahypoteesi, prototyyppi ja ihmiskeskeisyys. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että prototyyppi on tehokkain selitys korpuksessa löydetyille subjektimuutoksille. Kääntäjällä olisi siis taipumus valita ilmaus, joka on kohdekielessä luontevin, spontaanein tai tavallisin eli prototyyppinen tapa ilmaista jokin asiaintila kyseisessä kontekstissa.