Lesken PK 3:1a.2:n suojasta määrääminen ja edunvalvoja

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101141204
Julkaisun nimi: Lesken PK 3:1a.2:n suojasta määrääminen ja edunvalvoja
Tekijä: Lehti, Iiris
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2020
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101141204
http://hdl.handle.net/10138/324619
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Perhe- ja jäämistöoikeus
Family and inheritance law
Familje- och kvarlåtenskapsrätt
Tiivistelmä: Avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan on leskellä oikeus pitää ensiksi kuolleen puolison jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Mikäli rintaperilliset vaativat jäämistön jakoa tai ensiksi kuolleen puolison testamentissa toisin määrätään, supistuu lesken hallintaoikeus käsittämään ensiksi kuolleen puolison jäämistöön kuuluvan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon. Leskellä on oikeus asunnon ja asuinirtaimiston hallintaan, mikäli lesken varallisuuteen ei sisälly tämän kodiksi sopivaa asuntoa. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on myös aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan. Tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan lesken oikeutta asunnon hallintaan. Leskeksi jäädään useimmiten vanhemmalla iällä. Vuonna 2019 leskeksi jäi yhteensä 17 818 henkilöä, joista 73 prosenttia oli yli 69-vuotiaita. On siten mahdollista, että jonkin ajan kuluttua puolison kuolemasta lesken toimintakyky laskee siinä määrin, ettei tämä ole enää kykenevä huolehtimaan omista asioistaan ja asumaan ensiksi kuolleen puolison jäämistöön kuuluvassa asunnossa. Heikentyneen toimintakyvyn seurauksena leskelle voidaan tarvittaessa määrätä edunvalvoja hoitamaan tämän asioita, mikäli lesken asiat eivät tule muulla tavoin asianmukaisesti hoidetuksi. Tutkielman kysymyksenasettelu lähtee tästä tilanteesta. Kyseisestä tilanteesta nousee ensinnäkin kysymys siitä, miten lesken kyvyttömyys asua asunnossa vaikuttaa lesken hallintaoikeuden pysyvyyteen. Tutkielmassa päädytään siihen, että hallintaoikeuden pysyvyyden kannalta ei ole merkitystä sillä, asuuko leski asunnossa vaiko ei. Tämän tulkinnan jälkeen voidaan siirtyä käsittelemään sitä, miten leski voi määrätä hallintaoikeudesta ja sen alaisesta asunnosta, kun hän ei itse asu asunnossa. Määräämismahdollisuuksia tarkastellaan niin lesken kuin edunvalvojankin näkökulmasta. Kysymysten tarkastelu aloitetaan tekemällä katsaus siihen, miten lesken asema on kehittynyt voimassa olevan perintökaaren voimaantulosta lähtien. Tämän jälkeen käsitellään lesken hallintaoikeuden edellytyksiä, sisältöä ja pysyvyyttä. Lesken hallintaoikeuden tarkastelun jälkeen tehdään katsaus edunvalvontaoikeuden periaatteisiin sekä niihin säännöksiin, jotka määrittävät edunvalvojan oikeuksia ja velvollisuuksia päämiehensä omaisuuden hallinnassa. Lopuksi tarkastellaan edun-valvojan toimintaa tämän määrätessä lesken hallintaoikeudesta.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot