Lesken PK 3:1a.2:n suojasta määrääminen ja edunvalvoja

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Law en
dc.contributor Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten sv
dc.contributor.author Lehti, Iiris
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202101141204
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/324619
dc.description.abstract Avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan on leskellä oikeus pitää ensiksi kuolleen puolison jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Mikäli rintaperilliset vaativat jäämistön jakoa tai ensiksi kuolleen puolison testamentissa toisin määrätään, supistuu lesken hallintaoikeus käsittämään ensiksi kuolleen puolison jäämistöön kuuluvan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon. Leskellä on oikeus asunnon ja asuinirtaimiston hallintaan, mikäli lesken varallisuuteen ei sisälly tämän kodiksi sopivaa asuntoa. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on myös aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan. Tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan lesken oikeutta asunnon hallintaan. Leskeksi jäädään useimmiten vanhemmalla iällä. Vuonna 2019 leskeksi jäi yhteensä 17 818 henkilöä, joista 73 prosenttia oli yli 69-vuotiaita. On siten mahdollista, että jonkin ajan kuluttua puolison kuolemasta lesken toimintakyky laskee siinä määrin, ettei tämä ole enää kykenevä huolehtimaan omista asioistaan ja asumaan ensiksi kuolleen puolison jäämistöön kuuluvassa asunnossa. Heikentyneen toimintakyvyn seurauksena leskelle voidaan tarvittaessa määrätä edunvalvoja hoitamaan tämän asioita, mikäli lesken asiat eivät tule muulla tavoin asianmukaisesti hoidetuksi. Tutkielman kysymyksenasettelu lähtee tästä tilanteesta. Kyseisestä tilanteesta nousee ensinnäkin kysymys siitä, miten lesken kyvyttömyys asua asunnossa vaikuttaa lesken hallintaoikeuden pysyvyyteen. Tutkielmassa päädytään siihen, että hallintaoikeuden pysyvyyden kannalta ei ole merkitystä sillä, asuuko leski asunnossa vaiko ei. Tämän tulkinnan jälkeen voidaan siirtyä käsittelemään sitä, miten leski voi määrätä hallintaoikeudesta ja sen alaisesta asunnosta, kun hän ei itse asu asunnossa. Määräämismahdollisuuksia tarkastellaan niin lesken kuin edunvalvojankin näkökulmasta. Kysymysten tarkastelu aloitetaan tekemällä katsaus siihen, miten lesken asema on kehittynyt voimassa olevan perintökaaren voimaantulosta lähtien. Tämän jälkeen käsitellään lesken hallintaoikeuden edellytyksiä, sisältöä ja pysyvyyttä. Lesken hallintaoikeuden tarkastelun jälkeen tehdään katsaus edunvalvontaoikeuden periaatteisiin sekä niihin säännöksiin, jotka määrittävät edunvalvojan oikeuksia ja velvollisuuksia päämiehensä omaisuuden hallinnassa. Lopuksi tarkastellaan edun-valvojan toimintaa tämän määrätessä lesken hallintaoikeudesta. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.title Lesken PK 3:1a.2:n suojasta määrääminen ja edunvalvoja fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Perhe- ja jäämistöoikeus fi
dc.subject.discipline Family and inheritance law en
dc.subject.discipline Familje- och kvarlåtenskapsrätt sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202101141204

Files in this item

Files Size Format View
Lehti_Iiris_tutkielma_2020.pdf 498.0Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record