Pesänselvittäjän hallinto ja osakkaiden oikeusturva

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101141206
Julkaisun nimi: Pesänselvittäjän hallinto ja osakkaiden oikeusturva
Tekijä: Gustafsson, Milla
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Law
Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2020
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101141206
http://hdl.handle.net/10138/324627
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Perhe- ja jäämistöoikeus
Family and inheritance law
Familje- och kvarlåtenskapsrätt
Tiivistelmä: Kun kuolinpesän osakkaiden yhteishallinto ei syystä tai toisesta toimi asianmukaisesti, kuolinpesä voidaan luovuttaa pesänselvittäjän hallintoon. Pesänselvitysjärjestelmän tarkoituksena on kuolinpesän jakokuntoon saattaminen niin, että kaikkien jäämistöintressenttien edut tulevat yhdenvertaisesti otetuksi huomioon. Osakkaiden oikeusturvan kannalta virallisselvityksen käynnistyminen voi kuitenkin olla ankara toimenpide, sillä pesänselvittäjän hallinnon alkaminen vie osakkaiden disponointivallan jäämistöstä lähtökohtaisesti kokonaan. Tutkielman tarkoituksena on ensinnäkin selvittää, miksi pesänselvittäjän hallinto on sellaista kuin se on ja mihin tarpeisiin sen on tarkoitus vastata. Tätä kysymystä tarkastellaan perehtymällä Suomen pesänselvitysjärjestelmän historiaan, vertailemalla virallisselvityksen pohjoismaisia vaihtoehtoja sekä tutkimalla pesänselvityksen funktioita. Osakkaiden oikeusturvaa tarkastellaan tutkielmassa kronologisesti pesänselvittäjän määräämisestä pesänselvittäjän hallinnon päättymiseen. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, minkälaisia oikeusturvakeinoja osakkailla on käytettävissään virallisselvityksen eri vaiheissa. Pesänselvittäjämääräyksen hakemisen osalta tutkitaan, kenellä on oikeus hakea pesänselvittäjää ja millä perusteella sekä mitä ominaisuuksia pesänselvittäjältä vaaditaan. Pesänselvittäjän hallinnon tarkastelu keskittyy muutoksenhakukelpoisten päätösten puutteeseen, pesänselvittäjän menettelysäännöksiin ja osakkaiden ennakolliseen oikeusturvaan sekä pesänselvittäjän valvontaan. Virallisselvityksen päättymisen jälkeisistä oikeusturvakeinoista käsitellään hallinnon moitekannetta, selvittäjän vahingonkorvausvelvollisuutta sekä luottamusaseman väärinkäyttöä. Arvioinnin kohteena on myös osakkaiden oikeusturvakeinojen tehokkuus. Vuonna 2020 Korkein oikeus antoi ennakkopäätöksen KKO 2020:9, jonka mukaan kuolinpesän ollessa pesänselvittäjän hallinnossa osakkailla ei ollut oikeutta ajaa kannetta kuolinpesän hyväksi siitä huolimatta, että pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiassa osakkaiden asiamiehenä. Tutkielmassa pureudutaankin tarkemmin osakkaiden oikeusturvan yhteen ulottuvuuteen, vireillepano-oikeuteen. Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä pesänselvittäjän prosessivaltuuden yksinomaisuudesta tarkastellaan perustuslain 21 §:n takaaman oikeusturvan rajoituksena.
Avainsanat: jäämistöoikeus
pesänselvittäjä
pesänselvittäjän hallinto
oikeusturva
prosessivaltuus


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Gustafsson_Milla_tutkielma_2020.pdf 591.4KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot