Koulukiusaamiseen puuttuminen koulun keinoin ja kun koulun keinot eivät riitä

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Law en
dc.contributor Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten sv
dc.contributor.author Sarkkinen, Eliisa
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202101161253
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/324714
dc.description.abstract Tämän työn tavoitteena on selvittää oikeudellinen viitekehys, jonka puitteissa Suomessa tehdään koulukiusaamisen vastaista työtä ja löytää kehityskohteita, joiden myötä koulukiusaamisen vastainen työ tehostuisi. Koulukiusaaminen on toistuvaa ja tahallista samaan oppilaaseen kohdistuvaa vihamielistä käyttäytymistä. Olennaista on tapahtuman osapuolten epätasaväkisyys. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan valtion on ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lasta mm. ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta. Perustuslain mukaan jokaisella yksilöllä on oikeus mm. henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja maksuttomaan perusopetukseen. Nämä oikeudet ovat vaarassa jäädä toteutumatta kiusatun osalta koulukiusaamisen vuoksi. Perusopetuslain 29 §:n mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on taata jokaiselle oppivelvolliselle samat mahdollisuudet opiskella ilman kiusaamista. Koulun keinot koulukiusaamisen vastaiseen työhön voidaan jakaa ennaltaehkäiseviin ja jälkikäteisiin keinoihin. Perusopetuslaissa on säädetty koulun jälkikäteisistä keinoista. Niitä ovat kasvatukselliset keinot, kurinpitokeinot ja turvaamistoimet. Koulun keinot eivät aina riitä lopettamaan kiusaamista. Tällöin tarvitaan yhteistyötä poliisin ja lastensuojelun kanssa. Koulukiusaamiseen sisältyy lähes aina tekoja, jotka täyttävät jonkun rikoslain tunnusmerkistön. Yleensä tulee kyseeseen pahoinpitely tai kunnianloukkaus. Koulukiusaamista käsitellään harvoin rikosoikeudellisesta näkökulmasta, johtuen mm. tekijän iästä ja koulun keinojen käytön ensisijaisuudesta. Koulukiusaamiseen liittyvät tuomiot ovat olleet lieviä. Koulukiusaaja voi joutua myös vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan vahingosta. Suomessa on toteutettu hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä viranomaisyhteistyötä kiusaamisen selvittämisessä. Sovittelun käyttöä tulisi myös lisätä. Koulukiusaamisen vastaista työtä tulee tehostaa. Koulukiusaamisen kriminalisointi olisi keino parantaa kiusatun asemaa. Perusopetuslakiin tulisi määritellä tarkemmin vastuut ja velvollisuudet koulukiusaamisen puuttumiseen, ja koulujen keinovalikoimaa tulisi vahvistaa. Koulujen viranomaisvalvontaa pitäisi myös tehostaa. Koulut, poliisi ja lastensuojelu tarvitsevat enemmän resursseja, jotta jokaisen oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject Koulukiusaaminen
dc.subject kiusaaja
dc.subject perusopetuslaki
dc.subject turvallinen opiskeluympäristö
dc.subject nuorisorikosoikeus
dc.subject pahoinpitely
dc.title Koulukiusaamiseen puuttuminen koulun keinoin ja kun koulun keinot eivät riitä fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Rikosoikeus fi
dc.subject.discipline Criminal law en
dc.subject.discipline Straffrätt sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202101161253

Files in this item

Files Size Format View
Sarkkinen_Eliisa_maisterintutkielma_2020.pdf 631.7Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record