Valvonta rangaistuksena : miksi ja missä muodoissa seuraamusjärjestelmässä on valvontaa?

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101161257
Titel: Valvonta rangaistuksena : miksi ja missä muodoissa seuraamusjärjestelmässä on valvontaa?
Författare: Seppälä, Nina
Medarbetare: Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2020
Språk: fin
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101161257
http://hdl.handle.net/10138/324743
Nivå: pro gradu-avhandlingar
Ämne: Rikosoikeus
Criminal law
Straffrätt
Abstrakt: Vankeusrangaistusta pidetään ongelmallisena seuraamuksena ja siihen liittyy haitallisia ja syrjäytymistä edistäviä vaikutuksia. Vankeusrangaistus on myös yhteiskunnalle kallis seuraamus. Näiden syiden vuoksi seuraamusjärjestelmän kehittämisessä on pyritty löytämään vaihtoehtoja vankeudelle. Tämä on johtanut yhdyskuntaseuraamusten kehittymiseen. Tutkimusten mukaan yhdyskuntaseuraamukset ovat uusimisvaikutuksiltaan laitosrangaistuksia edullisempia, koska ne eivät katkaise tuomitun elämässä olevia myönteisiä asioita, kuten töitä, opiskelua tai perhe-elämää. Yhdyskuntaseuraamuksiin sisältyy usein sekä tuomitun valvontaa että tukea. Rankaisemisen lisäksi tuomittua pyritään auttamaan kiinnittymään yhteiskuntaan ja irrottautumaan rikollisesta elämäntavasta. Laajemmassa mittakaavassa seuraamusjärjestelmän kehityksessä on ollut kyse yleisprevention ja erityisprevention painotusten vaihtelusta. Suomessa järjestelmätasolla etusijalla on yleisestävyys, kun taas rangaistusten täytäntöönpanossa korostuvat erityisestävät näkökohdat. Erityisestävien tavoitteiden korostuminen on havaittavissa etenkin yhdyskuntaseuraamuksissa, joiden tavoitteena on rangaistuksen täytäntöönpanon aikana tukea tuomittua hänen sosiaalisen selviytymisensä edistämiseksi sekä lisätä hänen valmiuksiaan elää rikoksetonta elämää. Tavoitteena on siten uusintarikollisuuden vähentäminen ja rikoksentekijän yhteiskuntaan integroiminen. Näiden tavoitteiden katsotaan olevan parhaiten saavutettavissa järjestämällä tuomitulle kuntouttavia toimia vapaudessa. Uusintarikollisuuden ehkäisemiseksi toteutettu valvonta on osa erityispreventiota. Valvonnalla on pitkä historia seuraamusjärjestelmässä ja sen merkitys on vähitellen kasvanut. Valvonnan kannalta merkittävänä tapahtumana voidaan pitää valvontarangaistuksen käyttöönottamista vuonna 2011. Erilaisia itsenäisiä valvontaseuraamuksia oli ehdotettu aiemminkin, mutta ne eivät olleet saaneet riittävää kannatusta. Tällä hetkellä valvontaa sisältyy valvontarangaistukseen, ehdollisen vankeuden valvontaan, nuorisorangaistukseen, yhdistelmärangaistukseen, ehdonalaisen vapauden valvontaan ja valvottuun koevapauteen. Tutkielmassa tarkastellaan seuraamusjärjestelmään sisältyvää valvontaa ja tarkastelu kulminoituu valvontarangaistukseen. Tutkielman kohteena on valvonnan kehittyminen, minkä vuoksi tarkastellaan sitä, miten valvonta on lisääntynyt tai vähentynyt eri uudistuksissa. Tarkastelussa kiinnitetään huomiota valvontarangaistusta edeltäneisiin tapahtumiin, kuten ehdotettuun sopimushoitoseuraamukseen, ja valvontarangaistuksen säätämisen jälkeen tapahtuneisiin muutoksiin. Mitä valvontarangaistuksen säätämisen jälkeen on tapahtunut valvonnan osalta ja mitä tapahtui ennen valvontarangaistusta? Tutkielman tavoitteena on tarkastella heijastaako valvontarangaistus muutosta rangaistusjärjestelmän ideologiassa ja taustalla vaikuttavissa periaatteissa.
Subject: rikosoikeus
kriminaalipolitiikka
seuraamusjärjestelmä
valvonta
rangaistukset
yhdyskuntaseuraamukset
uusintarikollisuus


Filer under denna titel

Filer Storlek Format Granska

There are no files associated with this item.

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post