Syntyvyyden laskun alueelliset muutostekijät Suomessa
Show simple item record
| dc.contributor.author |
Mikkola, Henri Juhani |
|
| dc.contributor.author |
Hiilamo, Heikki |
|
| dc.contributor.author |
Eloranta, Jari |
|
| dc.date.accessioned |
2021-01-19T18:04:01Z |
|
| dc.date.available |
2021-01-19T18:04:01Z |
|
| dc.date.issued |
2020-10-06 |
|
| dc.identifier.citation |
Mikkola , H J , Hiilamo , H & Eloranta , J 2020 , ' Syntyvyyden laskun alueelliset muutostekijät Suomessa ' , Kansantaloudellinen Aikakauskirja , Vuosikerta. 116 , Nro 3 , Sivut 428-447 . < https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2020/10/KAK_3_2020_WEB-1-30-49.pdf > |
|
| dc.identifier.other |
PURE: 159062837 |
|
| dc.identifier.other |
PURE UUID: b1cd3737-49f8-4438-912b-153967009be1 |
|
| dc.identifier.other |
ORCID: /0000-0003-4886-4935/work/87351167 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138/324900 |
|
| dc.description.abstract |
Vuodesta 2010 alkaen syntyvyys laski Suomessa yhdeksän vuotta peräjälkeen, mikä herätti julkisen keskustelun ilmiön syistä ja vaikutuksista. Huolestuneita lausuntoja on esitetty muun muassa hyvinvointivaltion maksukyvystä. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten sosioekonomisten tekijöiden muutokset Suomessa ovat yhteydessä kuntakohtaiseen kokonaishedelmällisyyteen. Havaitsemme työttömyyden, opiskelijoiden osuuden, sekularisaation ja tuloluokista varakkaimman kymmenyksen suhteellisen väestömäärän kasvun olevan kuntatasolla yhteydessä alempaan kokonaishedelmällisyyteen. Koulutusasteen kasvu sekä kunnan muuttovoitto korreloivat korkeampien kunnittaisten kokonaishedelmällisyyslukemien kanssa. Maantieteellisesti sosioekonomiset muuttujat ennustavat toteutunutta kunnittaista kokonaishedelmällisyyttä hyvin Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Kainuun alueilla. Etelä-Suomessa sosioekonomiset muuttujat ennustavat toteutunutta kokonaishedelmällisyyttä heikosti. Poikkeuksena tästä on opiskelijoiden suhteellinen osuus, joka kasvaessaan ennustaa kohteena olevan kunnan heikentyvää kokonaishedelmällisyyttä merkittävästi etenkin Etelä-Suomen alueella. Kokonaishedelmällisyyden kehitystä ennustettaessa tulisi analysoida tarkemmin kasvukeskuksia ja väestökeskittymiä toisiinsa verraten. |
fi |
| dc.format.extent |
20 |
|
| dc.language.iso |
fin |
|
| dc.relation.ispartof |
Kansantaloudellinen Aikakauskirja |
|
| dc.rights |
unspecified |
|
| dc.rights.uri |
info:eu-repo/semantics/openAccess |
|
| dc.subject |
5141 Sosiologia |
|
| dc.title |
Syntyvyyden laskun alueelliset muutostekijät Suomessa |
fi |
| dc.type |
Artikkeli |
|
| dc.contributor.organization |
Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma |
|
| dc.contributor.organization |
Yhteiskuntapolitiikka |
|
| dc.contributor.organization |
Talous- ja sosiaalihistoria |
|
| dc.contributor.organization |
Yhteiskuntahistoria |
|
| dc.description.reviewstatus |
Peer reviewed |
|
| dc.relation.issn |
0022-8427 |
|
| dc.rights.accesslevel |
openAccess |
|
| dc.type.version |
publishedVersion |
|
| dc.identifier.url |
https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2020/10/KAK_3_2020_WEB-1-30-49.pdf |
|
Files in this item
Total number of downloads: Loading...
This item appears in the following Collection(s)
Show simple item record
