Kyllä Cygnaeuskin kääntyisi haudassaan : Mikrohistoriallinen tutkimus kapinasta tuomitun Hulda Salmen paluusta kansakoulunopettajaksi

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201203291608
Julkaisun nimi: Kyllä Cygnaeuskin kääntyisi haudassaan : Mikrohistoriallinen tutkimus kapinasta tuomitun Hulda Salmen paluusta kansakoulunopettajaksi
Tekijä: Rutkiewicz, Magdalena
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Goals. From the end of 19th century to the beginning of 20th century it was demanded that a teacher had to be a model citizen, who with his or her own example would mould the youth according to the ideals of the sophisticated. The public authorities defined the attributes of model citizenship as piety, diligence, probity and fidelity. However micro-historical studies have shown that local level definition for a model citizenship was somewhat different from the definition of public level. The purpose of this study is to open up the concept even more with the help of the case of Hulda Salmi, former teacher and an MP. The goal is to solve what it was like for a teacher convicted of mutiny to return back to her former job. The research questions are 1. What did the local community think of Hulda Salmi? Did the Whites accept a former Red? And did the Reds think of her as a traitor? 2. If she did suffer from the opposition, what was the effect on her? What happened to her career as a politician? Methods. As accordingly to the micro-historical method the material was collected from archives by searching "clues", this meaning everything that had some connection with the case, after which they were read carefully and critically. The material used in this study consists of letters and records of the boards of those schools where Salmi had worked, school inspectors' inspection reports, letter and petition diaries, State Criminal Justice documents, Salmi's private correspondence and also newspapers which had published news of the sensation revolving around her. Results and conclusions. After being released from prison, Salmi got a job from Koivisto, where her background was unknown, so no problems with the local community did emerge. But when she applied to work to Nastola, where she was well-known, she faced a strong resistance, for the Whites could not accept a teacher who had lost her fidelity. Still the opposition could not annul the teacher election, for there was no legitimate reason to do so. Even though the children and their parents took Salmi in without much resistance, it seems that the Reds also had some complaints about Salmi, for her career as a politician ended, although Salmi did try to run few times for the parliamentary elections. Salmi's case shows, that even though it was possible for a convicted teacher to come back to work, it was hard or even impossible to continue practicing politics, for teachers were being monitored by the Board of Directors of Schools. That is why the teachers with left wing ideals were afraid to be as active as before. This on the other hand made it harder for them to win the elections. Salmi's case also confirms the discoveries formerly made by Rantala, that the local level was stricter about the model citizenship of teachers than the public level: Salmi got to keep her job, although the local Whites where against it. Also it varied by region which attribute of the model citizenship was emphasized. For example Salmi didn't face the same kind of opposition everywhere she went even when her background was known. The local level was also ready to use or even make up flaws in the teacher's other attributes of model citizenship in order to get rid of an unwanted person. Also Salmi was being accused in Nastola of not having enough probity in her.Tavoitteet. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkupuoliskolla vaadittiin, että kansakoulunopettajan tuli olla mallikansalainen, joka omalla esimerkillään muokkaisi nuorisosta sivistyneistön ihanteiden mukaisia yksilöitä. Julkinen valta määritteli mallikansalaisuuden ominaisuuksiksi hurskauden, ahkeruuden, nuhteettomuuden ja uskollisuuden. Mikrohistoriallisissa tutkimuksissa, joissa on tutkittu poikkeuksellisia tyypillisiä eli mallikansalaisuutta vastaan rikkoneita opettajia, on kuitenkin huomattu, että paikallistason määrittely mallikansalaisuudelle poikkeaa jonkin verran julkisesta määrittelystä. Tämän tutkielman tarkoitus on entisestään avata käsitettä kansakoulunopettaja ja kansanedustaja Hulda Salmen tapauksen avulla. Tarkoitus on selvittää millaista kapinasta tuomitun opettajan oli palata takaisin työhönsä kansakoulunopettajana. Tutkimuskysymykset ovat 1. Miten paikallisyhteisö suhtautui Hulda Salmeen? Hyväksyikö valkoinen puoli entisen punaisen? Entä pitikö punainen puoli häntä takinkääntäjänä? 2. Miten mahdollinen vastustus vaikutti Hulda Salmen toimintaan? Mitä hänen uralleen poliitikkona kävi? Menetelmät. Mikrohistoriallisen menetelmän mukaisesti kerättiin "johtolankoja" eli etsittiin arkistoista kaikki mahdollinen asiaan liittyvä materiaali, joka tämän jälkeen luettiin tarkasti ja kriittisesti. Aineistona käytettiin esimerkiksi Salmen työpaikkojen johtokuntien pöytäkirjoja ja kirjeenvaihtoa sekä kansakoulutarkastajien tarkastuskertomuksia, kirje- ja anomusdiaareita, valtiorikosoikeuksien oikeusasiakirjoja, Salmen kirjeenvaihtoa kuten myös sanomalehtiä, jotka julkaisivat Salmen ympärillä pyörineeseen kohuun liittyen uutisia, syytöksiä ja puolustuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Vapauduttuaan Salmi hakeutui töihin Koivistoon, jossa hänen taustaansa ei tunnettu, joten ongelmia paikallisyhteisön kanssa ei ilmennyt. Hakiessaan tutulle alueelle Nastolaan, aiheutti Salmen valinta työhön sen sijaan tiukkaa vastarintaa, kun valkoinen puoli ei voinut hyväksyä uskollisuutensa ryvettänyttä opettajaa. Vastustajat eivät kuitenkaan saaneet opettajavaalia kumotuksi, sillä siihen ei ollut mitään laillista syytä. Punaisen puolen suhtautuminen näyttäytyi siinä, että vaikka oppilaat vanhempineen eivät asettuneet vastarintaan, oli Salmen poliittinen ura nousuyrityksistä huolimatta ohi. Salmen tapaus näyttää, että vaikka kapinasta tuomitun opettajan oli mahdollista palata töihin, oli hänelle vaikeaa tai mahdotonta jatkaa politikointia, sillä kouluhallitus valvoi opettajia, jotka eivät tämän vuoksi uskaltaneet toimia yhtä aktiivisesti aatteidensa puolesta kuin ennen. Tämä taas vähensi heidän mahdollisuuksiaan pärjätä vaaleissa. Salmen tapaus myös vahvistaa Rantalan löydöt siitä, että paikallistaso suhtautui julkista tasoa tiukemmin mallikansalaisuuteen: Salmi sai pitää työnsä, vaikka paikallistason valkoiset vastustivat sitä. Lisäksi riippui paikkakunnasta mitä mallikansalaisuuden ominaisuutta painotettiin, sillä Salmi ei joutunut kaikkialla saman vastuksen kohteeksi, vaikka hänen taustansa olisivat olleet tiedossa. Paikallistaso oli myös valmis käyttämään tai jopa keksimään puutteita muissakin mallikansalaisuuden ominaisuuksissa päästäkseen eroon ei-toivotusta henkilöstä. Samoin Salmea syytettiin Nastolassa myös puutteellisesta nuhteettomuudesta.
URI: URN:NBN:fi-fe201203291608
http://hdl.handle.net/10138/32505
Päiväys: 2012
Oppiaine: Education
Kasvatustiede
Pedagogik
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
kyllacyg.pdf 738.7KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot