Suomalaisilla taimitarhoilla lisättävien koristeomenapuiden lajikeaitous

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, maataloustieteiden laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences en
dc.contributor Helsingfors universitet, agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten, institutionen för lantsbruksvetenskaper sv
dc.contributor.author Vuorinen, Katariina
dc.date.accessioned 2012-03-30T08:04:09Z
dc.date.accessioned 2015-07-23T09:43:46Z
dc.date.available 2012-03-30T08:04:09Z
dc.date.available 2015-07-23T09:43:46Z
dc.date.issued 2012
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201507211897
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/32524
dc.description.abstract Omenapuiden (Malus Mill.), niin koriste- kuin tarhaomenapuidenkin, tunnistaminen on pitkään perustunut puhtaasti ulkoisiin tuntomerkkeihin. Valitettavasti lajikekuvaukset eivät aina ole kyllin kattavia tarkkaa tunnistusta varten. Myytävän kasvimateriaalin pitäisi olla aitoa, mutta kaupattavien taimien luotettavuuteen on kohdistettu kritiikkiä jo 1900-luvun alkupuolelta asti. DNA- ja molekyylitekniikoiden kehityttyä on löytynyt uudenlaisia keinoja sukulaisuussuhteiden ja yksilöidentiteettien selvittämiseen. Mikrosatelliittimerkit ovat yksi uusista menetelmistä ja niitä voidaan hyödyntää erityisesti yksilöiden tunnistamisessa sekä geenivarojen määrittämisessä ja säilyttämisessä. Omenapuilla mikrosatelliittimerkit ovat erityisen käyttökelpoisia, sillä tarhaomenapuille kehitetyt alukkeet toimivat koko Malus-suvulla. Tutkimuksessa selvitettiin verrannenäytteiden avulla tutkittavien koristeomenapuiden lajikeaitoutta, sekä pyrittiin löytämään nimet väärin nimetyille sekä toistaiseksi tuntemattomille koristeomenapuille. Tutkimuksen painopiste oli suomalaisten taimistojen emopuissa ja niiden nimien selvittämisessä. Yhdeksällä mikrosatelliittialukeparilla, jotka kopioivat 12 lokusta, luotiin DNA-sormenjäljet yhteensä 201 näytteelle, jotka edustivat 200 eri puuta. Tutkimusnäytteitä oli 99 kappaletta ja verrannenäytteitä oli mukana 102 kappaletta. Lokuskohtaisia alleelitietoja kertyi tutkimuksessa noin 2400 kappaletta. Identtisiksi jonkin toisen näytteen kanssa määriteltiin yhteensä 96 näytettä sisältäen sekä tutkimus- että verrannenäytteitä. 47 tutkimusnäytettä kyettiin varmasti tunnistamaan, joista 21 oli nimetty oikein. Väärin nimettyjä näytteitä oli tutkimuksessa yhteensä 23 kappaletta. Yhteensä 52 tutkimusnäytettä jäi joko nimettömiksi tai niiden nimeä ei kyetty verrannenäytteillä varmistamaan. Tutkimuksessa kyettiin löytämään alkuperäinen nimi kahdelle KESKAS-lajikkeelle. Mikrosatelliittimerkit osoittautuivat tässäkin tutkimuksessa käyttökelpoisiksi Malus-suvun yksilöiden tunnistamisessa. Tulosten perusteella on ilmeistä, että koristeomenapuiden oletetut identiteetit eivät aina vastaa todellista lajikeidentiteettiä. Tulokset palvelevat ensisijaisesti suomalaista taimikauppaa ja niiden avulla on mahdollista aloittaa lajikeaitoudeltaan varmennettujen puiden lisääminen. Jatkossa tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös laajemmissa lajikeaitouskartoituksissa. fi
dc.description.abstract Identification of apple species (Malus Mill.) has traditionally depended on morphological descriptions. Cultivar identification based completely on characteristics is problematic at best as original descriptions are often lacking. Additionally authenticity of nursery products has been criticised in Finland since early 20th century. As DNA and molecular methods have developed, new ways of species and cultivar identification have emerged. Microsatellites have proven to be especially useful for identifying individual genotypes and for defining genetic polymorphism within a chosen population. Markers designed for apple (Malus × domestica Borkh.) function on all apple species making them extremely useful for Malus research. In our study, DNA fingerprinting was carried out with nine microsatellite markers copying 12 loci. Study material consisted of 201 samples representing 200 accessions. Most of the 99 study samples were from Finnish nurseries. Reference samples were gained from various botanical collections from North America and Europe. Altogether 47 study samples were re-identified or their original names authenticated. 52 samples remained nameless or unauthenticated. Two KESKAS cultivars were renamed as DNA-fingerprints revealed their true identity. Microsatellite fingerprinting proved to be a suitable method for ornamental crab apple cultivar authentication. False naming of nursery propagation material was evident and future studies are needed to illustrate the problem further. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.subject Malus fi
dc.subject mikrosatelliittimerkit fi
dc.subject lajikeaitous fi
dc.subject lajiketunnistus fi
dc.title Suomalaisilla taimitarhoilla lisättävien koristeomenapuiden lajikeaitous fi
dc.title.alternative Ornamental crab apple cultivar authentication of Finnish nursery propagation material en
dc.type opinnäytteet fi
dc.type Thesis en
dc.type lärdomsprov sv
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Kasvintuotannon biologia, puutarhatiede fi
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201507211897

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Suomalaisilla t ... enapuiden lajikeaitous.pdf 616.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record