Silakkaan liitettyjä mielikuvia

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202102031447
Title: Silakkaan liitettyjä mielikuvia
Alternative title: The conceptions of herring
Author: Kankaanpää, Lotta
Other contributor: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202102031447
http://hdl.handle.net/10138/325738
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Kotitalousopettaja
Home Economics Teacher
Lärare i huslig ekonomi
Abstract: Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa silakan suosimiseen ja ympäristövaikutuksiin liitettäviä mielikuvia. Itämeren ekologinen tila on yleisesti hyvin heikko ja kalastuspaine kohdistuu merellä pääosin isompiin petokaloihin. Suomalaisen luonnonkalan hyödyntäminen on romahtanut, vaikka tietyt luonnonkalat edesauttavat vesistöjen rehevöitymistä. Särkeä ja silakkaa poistokalastetaan, eikä saaliita käytetä elintarvikkeena. Silakkasaaliit käytetään pääosin minkin rehuksi ja iso osa saaliista kuljetetaan Tanskaan, missä ne jatkojalostetaan kalajauhoksi. Silakan ympäristömyrkkyjen pitoisuudet ovat laskeneet viime vuosikymmenten aikana ja silakan terveyshyödyt voittavat niiden mahdolliset ympäristömyrkkyhaitat. Kalalajeihin liittyvät asenne- ja tottumuskysymykset ovat usein vaikeasti muutettavissa. Tulevaisuuden kestävää kalankulutusta ajatellen olisi tärkeää löytää kuluttajien asenteisiin vaikuttavia muutostekijöitä ja kehittää Suomeen toimivia vesi- ja kalastonsuojelutoimia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui ekososiaaliseen teoriaan, ruoanvalinnan perusteisiin sekä Itämeren ekologista tilaa käsittelevään kirjallisuuteen ja tutkimukseen. Tutkimusaineisto kerättiin vapaan sivistystyön kautta kahdelta aiheeltaan erilaiselta kotitalouden opetuskerralta. Aineistonkeruun menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavina oli viisi 60-80-vuotiasta pääkaupunkiseudulla asuvaa henkilöä. Opetuskerroilta tavoitetut henkilöt haastateltiin puhelimitse marras-joulukuussa 2020. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Silakkaa pidettiin maukkaana ja sesonkiluontoisena luonnonkalana, jonka syömiseen liittyi vahvat perinteet ja tottumukset. Silakkaa syötiin pääosin kotona ja sitä pidettiin ikäihmisten herkkuna. Silakan syömisen vähäisyyttä selitettiin muuttuneella ruokakulttuurilla, nuorten kielteisellä silakka-asenteella, kalan hajulla sekä silakan ruotoisuudella. Haastatteluissa korostui huoli ympäristöstä. Ruokavalintojen perusteita selitti kalavalinnoissa vahvimmin taloudellisuus ja saatavuus. Informantit käyttivät kalalajeista eniten lohta. Tulos on osittain ristiriitainen, sillä silakka on usein lohta edullisempaa.The aim of this study is to describe different conceptions and preferences about herring and it’s environmental impacts. In consideration of eutrophication, biodiversity and clean water the Baltic Sea is in a weak condition. The use of Finnish local fish has diminished a lot and at the same time some fish species are the main reason for eutrophication. Roach and herring are mostly not used as human nutrition but fished to keep the fish stock moderate. The catches of herrings are mostly used as a fodder and a big part of Finland’s herring catches are transported to Denmark and refined as a fish meal. There has been a lot of discussion about toxins that accumulates especially to fatty fish species like herring even though the concentration levels have diminished a lot in the past few decades and the health benefits of fish will beat the possible harms due toxins. Attitudes towards fish and habits are deeply entrenched in Finnish culture. It would be extremely useful to find so called game changers for solving the problem of eutrophication in the Baltic Sea and to create practical conservation acts. The theoretical framework of this study relied on the ecosocial theory and viewpoints offered by the food choice factors and the ecological situation of the Baltic Sea. The research questions were answered based on the methods of qualitative research. The data of this qualitative study was collected with theme interviews from people attending Finnish Adult Education. A total of five took part in the theme interviews held in November and December 2020. The interviews were recorded and transcribed. The analysis was done by using theory- and material-based content analysis. Herring was considered as a delicious and seasonal local fish and traditions and habits had a common role explaining the different perspectives. Herring was often eaten at home and considered as a “senior delicacy”. The diminished use of herring was explained by the changes in food culture, negative attitudes of younger generation, the smell of the fish and fish bones. On the other hand, the environmental responsibility was highly considered in the interviews. Costs and availability were the main reasons for fish choices. Salmon was the most used fish due it’s good price and availability. The result is slightly conflicting because herring is often cheaper than salmon. Availability played a major role when fish choices were considered.
Subject: silakka
ruoanvalinta
kestävyys
Itämeri
rehevöityminen
mielikuvat


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kankaanpaa_Lotta_tutkielma_2020.pdf 5.926Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record