An expanded conceptual and pedagogical model of inclusive collaborative teaching activities

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7112-2
Title: An expanded conceptual and pedagogical model of inclusive collaborative teaching activities
Author: Paju, Birgit
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-03-11
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7112-2
http://hdl.handle.net/10138/326432
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: In this dissertation, I have examined the factors influencing the collaboration of teaching staff to develop inclusive teaching practices. This series of studies develops a new type of conceptual framework that can guide teaching staff to address their position, teaching practices, to support the learning of each student. The research seeks to answer questions about underlying factors associated with perceived tensions and to evaluate established teaching practices, thorough an activity-theoretical perspective. Emphasising the historical nature of teaching practices, this dissertation presents previous research in the field of inclusive education, cooperation and the inclusive process of education policy internationally and in Finland. The summary part of the dissertation widens our understanding of the multidimensionality of inclusive teaching practices. A questionnaire was first designed and implemented. Then, a qualitative analysis of open-ended survey questions and interviews was conducted to deepen the analysis. The research progressed from a conceptual mapping approach to an analysis of contradictions and collaboration in teaching activities of students with special needs. This dissertation consists of three sub-studies. The first sub-study sought to find out how the teaching staff perceived their ability to teach students with special needs and which background factors influence it. The second activity-theoretical sub-study depicted contradictions in the teaching activities of students with special needs. The third sub-study examined how different forms of collaboration appeared in the teaching activities. The results show that special educational training and competence development are prerequisites for organising adequate support for students with special needs. The teaching staff experiences pressures when trying to apply the existing teaching methods and the management of the classroom involves uncertainty in when teaching a classroom including students with special needs. This study identified historically well-established teaching activities and cooperation structures. Also, the cooperation between the teachers was fragmented, and the work was well-divided between several experts, thereby creating boundaries. However, when staff could collaborate in the reflective way, certain activities were recognised. Overall, professional cooperation with the other staff members was perceived as an important way to support both students’ learning and professional growth. It can be concluded that the implementation of inclusive practices is currently understood as a historically well established practices, in other words, “traditional” special education and general education activities. In light of the results from the sub-studies, the development of inclusive practices is demanding due to the existing, historically evolved contradictions. The research results also show how reflective communication in teacher collaboration can support overcoming of the contradictions and lead to inclusive practice-related solutions. The findings of the study point to the need to enhance teaching staff collaboration through joint reflective discussion. The framework of inclusive collaborative teaching activities outlined in this study can be utilised in schools as an expanded conceptual and pedagogical model for the further development of inclusive collaborative teaching activities for the future.Tutkimus tarkastelee opetushenkilöstön yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä inklusiivisen opetuksen kehittämiseksi. Inklusiivisen opetuksen tavoitteena on edistää jokaisen opiskelijan osallisuutta ja tarjota laadukasta oppimisen tukea lähikoulussa. Tutkimuksessa kehitetään käsitteellinen viitekehys, joka ohjaa opetushenkilöstöä käsittelemään omaa positiotaan, opetuskäytänteitä ja opetusryhmän toimintaa jokaisen oppilaan oppimista tukevaksi kokonaisuudeksi. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, miten kulttuurishistorialliseen näkökulmaan perustuvan analyysin kautta voidaan ymmärtää koettuihin jännitteisiin liittyviä taustatekijöitä ja arvioida vakiintuneita opetuskäytänteitä. Väitöstutkimuksen tavoitteena on laajentaa ymmärrystämme inklusiivisten opetuskäytänteiden moniulotteisuudesta ja kontekstisidonnaisuudesta. Tässä väitöskirjassa esitellään aikaisempaa tutkimusta inklusiivisesta opetuksesta ja henkilöstön yhteistyön merkityksestä inklusiivisen prosessin tukemisessa sekä kansainvälisesti että Suomessa. Tutkimus eteni käsitteellisestä kartoituksesta ristiriitojen ja yhteistyömuotojen analysointiin. Ensin kerättiin ja analysoitiin kyselytutkimuksen kvantitatiivinen osa, jonka jälkeen avoimet kysymykset ja haastatteluaineisto analysoitiin laadullisin menetelmin. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa haluttiin selvittää sitä, miten henkilöstö kokee kykenevänsä opettamaan erityisen tuen oppilaita ja mitkä taustatekijät siihen vaikuttavat. Toisessa osatutkimuksessa selvitettiin koettuja ristiriitoja toiminnan teoreettisesta näkökulmasta. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkittiin, miten eri yhteistyön muodot näyttäytyvät opetuksessa toiminnan teorian viitekehyksestä tarkasteltuna. Tulokset osoittivat, että erityispedagoginen koulutus ja osaaminen koetaan edellytyksenä oppilaiden tuen järjestämiselle. Henkilöstö kokee painetta opetusmenetelmien soveltamisessa, opetusryhmän hallinnassa ja epävarmuutta omassa osaamisessaan silloin, kun luokassa opiskelee tuettavia oppilaita. Tutkimuksessa tunnistettiin henkilöstön vakiintuneita toimintakäytänteitä ja yhteistyörakenteita, jolloin henkilöstön yhteistyö näyttäytyi sirpaleisena ja työ jakaantui eri asiantuntijoiden välillä. Lisäksi tulokset osoittivat myös käytänteitä, jolloin henkilöstön tavoitteellinen kollaboraatio oli mahdollista. Reflektiivinen kommunikaatio henkilöstön välillä koettiin tärkeäksi sekä oppilaan tukemista hyödyttävänä ja omaa ammatillista kasvua tukevana asiana. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että inklusiiviset käytänteet käsitetään perinteisen erityisopetuksen ja yleisopetuksen kautta tapahtuvana toimintana. Tämän tutkimuksen tulosten valossa inklusiivisten käytänteiden kehittäminen on vaativaa olemassa olevien vastakkainasettelujen ja vakiintuneiden toimintatapojen vuoksi. Kun erityisopetuksen ja yleisopetuksen käytänteitä kehitetään inklusiivisen periaatteiden mukaiseksi opetukseksi, se tuo esiin ristiriitoja ammatillisen osaamisen, opetuskäytänteiden sekä koko luokkayhteisön toimintaan liittyen. Tutkimustulokset osoittavat sen, miten henkilöstön reflektiivinen yhteistyö ja kommunikaatio tukee koettuihin ristiriitoihin ja inklusiivisiin käytänteisiin liittyviä ratkaisuja. Tutkimus vahvistaa tarvetta ohjata henkilöstön yhteistyötä kohti sitä, että jokainen oppilas saa tarvittavaa tukea oppimiseensa. Tässä väitöskirjassa esitetyn käsitteellisen ja pedagogisen mallin tavoitteena on tukea opetushenkilöstön prosessia siinä, kuinka he kehittävät käytänteitä inklusiivisten periaatteiden mukaisesti.
Subject: erityispedagogiikka
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
paju_birgit_dissertation_2021.pdf 944.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record