Suomalaisuus ja venäläisyys henkilönnimistössä. Nimikulttuurien kohtaaminen Suomessa ja Venäjällä 2000 - 2018

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6852-8
Title: Suomalaisuus ja venäläisyys henkilönnimistössä. Nimikulttuurien kohtaaminen Suomessa ja Venäjällä 2000 - 2018
Author: Eskola, Ksenia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Doctoral Programme in Language Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-04-10
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6852-8
http://hdl.handle.net/10138/326759
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This study examines the encounter between Finnish and Russian naming cultures (anthroponymy, naming systems and naming practices) in Finland and Russia from 2000 to 2018. It specifically focuses on the criteria for selecting names in Finnish–Russian families, name selections for native-speaking Russian children, official surname changes in Finland for Finnish and Russian name bearers and the use of Finnish given names in Russia. Socio-onomastics and name typology (structure) make up the theoretical and methodological framework of the study. In a broader context, the contact between the two languages is also part of the research. The materials comprise questionnaires and interviews involving criteria for name selection, documents on surname changes from the Names Committee of the Finnish Ministry of Justice, interviews and questionnaires on the use of Finnish given names in Russia and the given names of Russian children born in Finland. This doctoral study is composed of four articles as well as a summary which details the content of the articles and their findings. Articles I, II and III discuss given names and article IV covers surnames. Article I examines given names in bilingual Finnish–Russian families and discusses the criteria for selecting a name and the actual selections. It focuses on the main criteria for name selection in bilingual families: practicality and cultural ties. Article II continues with the investigation of given names, creating an overall picture of names given to native Russian-speaking children born in Finland. Article III covers Russia regionally and looks at the use and adaptation of Finnish given names in a Russian-language environment. The focus of article IV is on official surname changes made in Finland, changes in which the name bearer wishes to Fennicise a Russian surname and vice versa. I also discuss cases where an erroneous Finnish surname is corrected back to its original spelling in Russian. The summary provides a uniform overview of the study, along with its starting points, and pulls the findings of all the articles together. On a more general level, it considers what happens when Finnish and Russian naming cultures encounter one another in terms of naming systems as well as from the perspective of linguistic minorities. The study shows that along with the encounter between naming cultures, Finnish anthroponymy is becoming diverse in that Russian given names and surnames are entering its official nomenclature. In addition, Russian patronyms are being entered in the Finnish population register. These names, which are not found in the native Finnish-speaking population, are being counted as second or third given names as part of official Finnish nomenclature. Moreover, Russian unofficial names, those based on given names, an intrinsic part of Russian naming practice, can also be found in Finnish naming culture. As for Finnish given names, these are enriching the anthroponymy found in Russia, as Russian derivational suffixes are being used to form unofficial names under Russian naming practices.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen ja venäläisen nimikulttuurin (henkilönnimistö, nimijärjestelmä ja nimikäytäntö) kohtaamista Suomessa ja Venäjällä vuosina 2000−2018. Erityisesti keskitytään kaksikielisten suomalais-venäläisten perheiden nimenvalintaperusteisiin, äidinkieleltään venäjänkielisten lasten nimivalintoihin, suomalaisten ja venäläisten nimenkantajien sukunimien virallisiin muutoksiin Suomessa sekä suomalaisten etunimien käyttöön Venäjällä. Tutkimuksen teoreettis-metodologisen kehyksen muodostavat sosio-onomastiikka ja nimien typologinen (rakenteen)tutkimus. Laajemmassa kontekstissa myös kielten väliset kontaktit ovat osa tutkimuskehikkoa. Aineistoina ovat nimenvalintaperusteita käsittelevät kyselyt ja haastattelut, oikeusministeriön nimilautakunnan asiakirjat sukunimien muutoksista, suomalaisten etunimien käyttöä Venäjällä käsittelevät haastattelut ja kyselyt sekä Suomessa syntyneiden venäjänkielisten lasten etunimet. Väitöstutkimus koostuu neljästä tutkimusartikkelista sekä niiden taustaa ja löydöksiä kokoavasta yhteenveto-osuudesta. Artikkelit I, II ja III liittyvät etunimiin, artikkeli IV sukunimiin. Artikkelissa I käsitellään etunimiä kaksikielisissä suomalais-venäläisissä perheissä: nimien valintaperusteita ja itse nimivalintoja. Tarkastelu kohdistuu kaksikielisissä perheissä tärkeimpinä pidettyihin nimenvalintaperusteisiin, nimittäin käytännöllisyysteen ja kulttuurisidonnaisuuteen. Etunimien tarkastelu jatkuu artikkelissa II, jossa luodaan yleiskuva Suomessa syntyneille, äidinkieleltään venäjänkielisille lapsille annetuista nimistä. Artikkeli III sijoittuu alueellisesti Venäjälle ja tarkastelee suomalaisten etunimien käyttöä ja mukautumista venäjänkielisessä ympäristössä. Artikkelissa IV huomion kohteena ovat Suomessa tehdyt sukunimien viralliset muutokset, joissa on haluttu suomalaistaa venäläinen sukunimi tai päinvastoin sekä oikaista suomalaisten sukunimien epäkorrektit kirjoitusasut alkuperäisiin kirjoitusasuihinsa. Tutkimuksen yhteenveto-osuudessa esitellään yhtenäisesti tutkimuksen taustaa ja lähtökohtia sekä sidotaan artikkeleissa saadut tulokset yhteen. Yleisemmällä tasolla pohditaan sitä, mitä tapahtuu suomalaisen ja venäläisen nimikulttuurin kohdatessa nimijärjestelmien näkökulmasta sekä kielivähemmistöjen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että nimikulttuurien kohtaamisen myötä suomalainen henkilönnimistö monimuotoistuu siten, että viralliseen nimistöön tulee venäläisiä etu- ja sukunimiä. Lisäksi osaksi virallista nimistöä pääsee jälkimmäisiksi etunimiksi väestötietojärjestelmässä sijoitettavia venäläisiä patronyymeja, joita ei esiinny äidinkieleltään suomenkielisellä väestöllä. Myös etunimiin pohjautuvat venäläiset epäviralliset nimet, jotka ovat erottamaton osa venäläistä nimikäytäntöä, elävät suomalaisessa nimikulttuurissa. Suomalaiset etunimet puolestaan rikastuttavat Venäjällä käytössä olevaa henkilönnimistöä, kun niistä muodostetaan venäjän kielen johtimia käyttäen venäläisen nimikäytännön mukaisia epävirallisia nimiä.
Subject: kielitiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record